Risusavotat ovat luolamiesten hommaa

Mietin tässä ajankulukseni suomalaisten retorista suhtautumista työelämään. Siksi myös otsikkokin on retorinen. Työ leivässä pitää. Mutinat pois. Perusteltukin kritiikki nähdään turhana valittamisena.

”Meillä ei ole varaa siihen, että porukka jää kotiin makaamaan” kuuluu vastikkeellisen sosiaaliturvan puolustajan tyypillinen argumentti. Nyt en oikein ymmärrä, että miten pakko-osallistaminen parantaa työllisyyttä ja vähentää valtion menoja. Se on sosiaalipalvelua johon henkilö on velvoitettu osallistumaan sosiaaliturvan vastineeksi. Yhteiskunnan kulut eivät siis vähene. Ne päinvastoin lisääntyvät. Työtoiminnan järjestäminen maksaa. Se ei ole tuottavaa työtä. Kyseessä ei ole oikea työsuhde.

On se kumma, että aktivoinnilla ei ole parannettu työttömyyttä. Tämä on tieteellisesti osoitettu.

Suomessa on aktivoitu työttömiä noin 20 vuotta. Aktivointi perustuu uusliberalistiseen kapitalismiin, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä ja kaikki on itsestä kiinni. Yhteiskunnassa ei nähdä mitään vikaa.

Kuitenkaan työllisyys ei ole parantunut aktivoinnin seurauksena eikä juuri muutenkaan. Tämä näkyy alla olevista tilastoista.

Yllä olevasta tilastosta näkyy, että työttömyys oli Suomessa 1980-luvulla viiden prosentin luokkaa. Pääomat vapautettiin vuonna 1987. Tästä alkoi siis vapaakauppa. Vapaakauppa oli eräänlaista valmistautumista EU-jäsenyyteen. Kun Suomi lähti mukaan kansainväliseen kapitalismiin niin työttömyys lisääntyi huomattavasti. Leikkausten jälkeen se alentui, mutta hyvinvointivaltion taso eikä työllisyystilanne ole enää yhtä hyviä. Leikkausten ”tarpeellisuus” ja ns. ”varojen yli eläminen” olivat porvarillisia puolitotuuksia. Oikea syy löytyy vapaakaupasta. Pääomien vapauttaminen ei ollutkaan niin fantastista. Ihmisille valehdeltiin päin naamaa.

Kuten yllä olevasta tilastosta näkee niin vuonna 2008 alkaneen globaalin talouskriisin jälkeen työttömyys on noussut hurjaa vauhtia. Miksi suomalaisten köyhien pitäisi maksaa ulkomaisten pankkiireiden ja bisnespelureiden kasinolasku? Karl Marxin mukaan pääomien liikakasautuminen johtaa kriiseihin. Niin onkin käymässä kun seuraa maailman menoa. Kapitalismi on riiston, sodan ja ahneuden aate.

Työtoiminnan autuus ja ihanuus on lähinnä moraalinen. Suomessa on moralisoitu alaluokkaa ennenkin. Tästä esimerkkinä irtolaislainsäädäntö ja sotien jälkeiset hätäaputyöt sekä vaivaishuolto. Alaluokan syyllistäminen kuitenkin kuulostaa hyvältä keskiluokkaisten konservatiivien korviin. Kuvitella, että Suomessakin on joskus lainsäädäntö ja viranomaiset harjoittaneet selkeää rotusortoa ja syrjintää pakottamalla orjatöihin köyhien suomalaisten lisäksi romaneita.

Mielestäni Suomi tarvitsee omat kansalaisoikeustaistelijansa. Amerikassa kansalaisoikeustaistelun ehdoton ikoni on Martin Luther King. ”I have a dream = Minulla on unelma” kuuluu hänen kuuluisa lausahduksensa. Toinen mielenkiintoinen kansalaisoikeustaistelija on Rosa Parks. Yhdysvaltain korkein oikeus totesi hänen valituksensa johdosta rotuerottelun linja-autoissa perustuslain vastaiseksi.

Myös Suomessa on vakavia perustuslaillisia ongelmia. Tästä esimerkkinä kuntouttava työtoiminta. Se on perustuslain vastaista. Lue lisää: Työläisenriistoa oikeusvaltiossa ja Eliitti ja pakkotyö sekä perustuslaki. Suomessa ei kuitenkaan voi ylin oikeusaste kumota perustuslain vastaista lakia kuten Yhdysvalloissa voi. Suomessa perustuslain tulkinta on vain etukäteistä. Suomessa tulkinta tehdään eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ennen kuin jokin laki säädetään. Poliitikot toimivat siis tuomareina lainoppineiden sijasta.

Kuitenkin silloin tällöin myös Suomessa oikeuslaitos antaa mielenkiintoisia ennakkotapauksia, jotka parantavat ihmisoikeuksia. Yksi esimerkki tästä on Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös 6.6.2013. Vuosikirjanro ja linkki: KHO:2013:103. Tapauksessa toimeentulotuen saaja oli kieltäytynyt Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuudesta. Hän oli siis kieltäytynyt allekirjoittamasta viranomaisten tietojen vaihtoon oikeuttavaa sopimusta. Palvelukeskus on siis eräänlainen viranomaisten välinen yhteistyötaho. Tämän johdosta sosiaaliviranomainen alensi hänen toimeentulotukea. KHO katsoi menettelyn lainvastaiseksi. Työvoiman palvelukeskus ei ole viranomainen eikä juridinen henkilö. Siitä ei ole myöskään säädetty lailla. Ilman lain tukea valittajalla ei ollut velvollisuutta luopua tietosuojastaan. Perustuslain mukaan viranomaistoiminnan on perustuttava tarkoin lakiin. Palvelukeskuksen toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Valittaja oli siis työvoimatoimiston asiakkaana, mutta käytännön esteeksi osallistua työttömien aktivointiin muodostui tämän sitoumuksen allekirjoittamatta jättäminen. Valittaja oli siis vain tarkka tietosuojastaan, mutta ei ollut kirjaimellisesti kieltäytynyt aktivoinnista. Muun muassa näillä perusteilla KHO katsoi, ettei valittaja ollut kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Tässä on siis hyvä ennnakkotapaus mihin voi vedota vastaavassa mahdollisessa tilanteessa. Eivät voi viranomaiset ainakaan tällöin keskustella asiakkaan selän takana ”verkostopalavereissaan” ainakaan yhtä helposti.

EDIT: Ainut vaan, että työvoiman palvelukeskuksia ei enää ole. 1.1.2015 alkaen ne muuttuivat monialaista yhteistyöpalvelua tarjoaviksi palvelupisteiksi. Lue lähde. Minulla oli siis vanhentunutta tietoa.Työvoiman palvelukeskukset eivät olleet lakisääteisiä. Nykyiset palvelupisteet ovat. Tältä osin minulla oli vanhettunutta tietoa, kun tätä ennakkopäätöstä innoissani hehkutin. Kun palvelu ei ollut lakisääteistä eli kyseessä ei ollut viranomaistaho, niin tällöin velvollisuutta luopua tietosuojasta ei ollut. Ainakaan KHO:n viranomaistaho-huomio ei enää päde. Työttömän oikeusturva on siis tältäkin osin heikko.

Olen löytänyt myös toisen mielenkiintoisen tutkimuksen kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen ”hyödyistä”. Se koskee pääkaupunkiseutua. Tutkimuksen julkaisijataho on THL. Alla olevasta kyseisen tutkimuksen tilastosta näet, että tavoite siirtyä oikean työsuhteeseen työtoiminnan jälkeen on toteutunut vain 8 prosentissa tapauksissa kun palkkatuettu työ huomioidaan mukaan. Tämä on siis totuus sen paljon mainostetun polun eteenpäin löytymisen kohdalla. Aivan. Se voi olla myös kyykyttämisen jatkuminen. Polku eteenpäin ei tarkoita välttämättä parempaa.

Lue myös:

Terveisiä Seinäjoen työvoimapiirin arkistosta

Retoriikka tehoaa. Tosiasiat ei.

Rikkaiden rehtiys on harha

Kunnat venkoilevat

Uutisia "kuntouttavasta" työstä ja ipun kantelusta

Kunnat myös tasapainottavat talouttaan kuntouttavalla työtoiminnalla. Tässä esimerkki: Kuntoutusesimerkki Nokialta