perjantai 9. syyskuuta 2016

Sosiaaliturvan toimeenpanosta

Edellinen kirjoitukseni tänä perjantaina koski työttömän ilmaisunvapautta. Siinä tuon esiin kuinka myös sosiaaliturvalla elävällä äärimuslimisaarnaajalla on oikeus sanoa sanottavansa ilman ennakkosensuuria.

Tällä kertaa jatkan taas aiheesta työttömät ja sosiaaliturva. Tällä kertaa aiheena on sosiaaliturvan toimeenpanovalta. Toimeenpanovallalla tarkoitan lakien toimeenpanoa demokratiassa. Siitä huolehtivat viranomaiset, jotka ovat ainakin muodollisesti arvoneutraaleja.

Kela on yksi suurimpia sosiaaliturvan toimeenpanovaltaa käyttäviä tahoja. Länsimaisessa demokratiassa toimeenpanovalta on erotettu lainsäädäntövallasta eli parlamentarismista. Eli toisin sanoen toimeenpanovaltaa käyttävän tahon oltava liberaali, arvoneutraali ja politiikan teosta erotettu. Tämä kuuluu vallan kolmijako-oppiin, joka on valistusfilosofi Montesquieun keksintö.

Länsimaisista periaatteista huolimatta Kelan johtajan virka on kuulunut perinteisesti poliittiselle keskustalle. Tästä esimerkkinä poliittinen virkanimitys Liisa Hyssälä. Toimeenpanovalta ei ole siis ollut arvoneutraalia.

Kovinkaan arvoneutaalilta eivät myöskään vaikuta hänen mielipiteensä. MTV:n artikkeli kertoo: ”Kelan Liisa Hyssälä sanoo sen suoraan: Suomi ei kestä enää nykyisiä tukiautomaatteja”

Totesin somessa osuvasti seuraavaa: ” BKT:hän on 20-30 vuoden aikana pääasiassa noussut. Kumma juttu, että siitä ei muka riittäisi jaettavaa. Taas viedään köyhiltä ja sairailta, jotta rikkailla menisi paremmin. On alkeellinen virhe tuijottaa vain sosiaalimenojen BKT-osuutta. Tottakai tuo suhdeluku kasvaa kun työttömyys ja palveluiden saajat lisääntyvät sekä tuotanto eri aloilla supistuu. Se ei vielä kerro esim. palveluiden laadusta. Mut on se hienoa kuinka joku jyväjemmareiden poliittinen virkanimitys sanoo rahvaalle kuinka pitää ajatella. ”

Perussuomalaista arvomaailmaa taas henkii maahanmuuttovirasto. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan virastoa on ohjeistettu sisäministeriön taholta ei-lakisääteisesti (lue: poliittisesti) toimimaan demokraattisesti valittujen edustajien halun mukaisesti. Ei-lakisääteisesti tarkoittaa sitä, että vallan kolmijako-oppia ei ole noudatettu. Virastoa on siis poliittisesti ohjeistettu eikä viitsitty hoitaa asiaa lainsäätämisjärjestyksessä.

Se, että me olemme edustajamme itse valinneet ei tarkoita sitä, että lakien toimeenpanovallan on oltava poliittisessa ohjauksessa (saati sen hyväksymistä, että virkamiehet rikkovat lakia). Se ei ole vallan kolmijako-opin mukaista. Persut ovat arvostelleet poliittista korruptiota, mutta itsekin siihen syyllistyvät. Edustajat voivat ohjeistaa viranomaisia ainoastaan lakeja säätämällä. Miksi tätä ei Suomessa ymmärretä?

Työttömälläkin on ilmaisunvapaus

Uusi-Suomi uutisoi ääri-islamilaisesta vihasaarnaajasta, joka on elänyt 20 vuotta Britannian sosiaaliturvalla. Hänet tuomittiin oikeudessa terroristijärjestö Isisin tukemisesta. Tuomari kysyi häneltä, että ”eikö ole ristiriitaista tulla rahoitetuksi liberaalin läntisen demokratian kautta, jos sitä niin halveksii?”

Siinäpä hyvä kysymys. Myös islaminuskoista saa mielestäni arvostella kunhan se perustuu asialliseen tietoon. Uskonto ja konservatiivisuus sekä yksilönvapautta loukkaava nationalismi ovat huono yhdistelmä maasta ja kulttuurista riippumatta.

Kaikki eivät ole niin asiallisia kuin tämä tuomari. Ihmiset kommentoivat somessa taas sitä perinteistä kuinka islaminuskoiset ovat kollektiivisesti äärettömän pahoja. Vähemmälle huomiolle jäi toteamus uutisen lopussa ”Telegraphin mukaan Britanniassa on nyt vireillä lakihanke, joka estäisi vihasaarnaajia saamasta yhteiskunnan sosiaalitukia”.

Tämä vihasaarnaaja saattaa olla työtön. Silti työttömilläkin on ilmaisunvapaus. Se kuuluu länsimaiseen yhteiskuntaan. Pelkkä vihasaarnaaminen ei voi olla sosiaaliturvan saamisen este. Ennankkosensuurin kielto kuuluu liberaaliin demokratiaan. Mitä tahansa voi sanoa, mutta siitä voi joutua jälkikäteen rikosoikeudelliseen vastuuseen.

Pelkkä ”vihasaarnaaja” on hyvin epämääräinen termi. Ensinnäkin ainoastaan tuomioistuin voi lopullisesti todeta rikollisen vihapuheen tapahtuneeksi. Vielä pelkkä negatiivisuuden lietsominen tai edes moraalisesti tuomittava vihapuhe ei ole automaattisesti rikos. Ja myöskin rikollisilla on tiettyjä laillisia oikeuksia.

Mielestäni sosiaaliturvan kieltäminen vihasaarnaajilta tai edes rikollisilta loukkaa ihmisten yhdenvertaisuutta lain edessä. Rikoksesta voidaan tuomita ja tuomittu ulkomaalainen karkoittaa maasta. Sosiaaliturvaan ei siis tarvita mitään kastijärjestelmää. Kaikki, jotka täyttävät jonkun sosiaalietuuden kriteerit ovat siihen oikeutettuja sosiaalisesta statuksesta kuten arvomaailmasta tai rikollisuudesta huolimatta. Näin sen kuuluu mennä ihmisoikeuksia kunnioittavassa maassa.

Mielestäni kova työmoraali on ääriajattelua, joka pahimmillaan johtaa keskitysleireihin. Absoluuttinen äärimmäisyys kun on mistä tahansa asiasta pahasta. Demokratiaan kuuluu sosiaaliturva ja sen saajille ilmaisunvapaus. Euroopassa on jo nähty pakkotyön (ja työleirien) vaikutukset yhteiskuntaan ja yksilöön. Keskitysleirit perustuivat nimenomaan sosiaaliseen luokitteluun. Keskitysleirivangeilla oli erilaisia vankitunnuksia sosiaalisen statuksen (kuten henkilön arvomaailma) mukaan. Sosiaalista luokittelua ajetaan siis myös tällä lakihankkeella.

Kansan ääni / Poliisiväkivallasta

Kansan äänen numero 4/2016 on ilmestynyt.

Siinä on ilmestynyt heinäkuinen kirjoitukseni poliisiväkivallasta. Kirjoitus on muokattu lehteen sopivaksi.

Lue lehtiversio klikkaamalla tästä.