Työttömien omaehtoisuutta vähennetään

Talouselämä tuo artikkelissaan (7.12.2016) esiin seuraavaa tietoa: " Hallitus passivoi työttömiä, katsoo Toimihenkilöliitto Erto. Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä työttömyysturvalain muutoksiksi. Omaehtoiseen työllistymistä edistävään koulutukseen osallistuvalla ei enää vuoden 2017 alusta lukien olisi oikeutta päivittäiseen kulukorvaukseen. Hänellä, joka passiivisesti odottaa viranomaisen etsimää ja osoittamaa koulutusta, olisi edelleen oikeus kulukorvaukseen. "

Kyse on siis työttömien kulukorvauksesta. Sen määrä on 9 € / päivä. Se voidaan maksaa myös korotettuna (18 € / päivä), "kun henkilö osallistuu työllistymistä edistävään palveluun työssäkäyntialueensa ulkopuolella tai kun henkilö osallistuu kotikunnan ulkopuolella järjestettävään palveluun ja hänelle aiheutuu osallistumisesta majoituskustannuksia".

Kulukorvauksen maksaa joko Kela (peruspäivärahan tai työmarkkinatuen saajille) tai työttömyyskassa (ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajille). Kulukorvaus on veroton. Korvausta maksetaan työllistämistä edistävään palveluun osallistumispäiviltä.

Hallituksen puheissa työttömille luvattiin kauniisti omaehtoista toimintaa. Jatkossa siis sananvalta on vain viranomaisella. Viranomainen määrää johonkin toimenpiteeseen. Halu ei enää lähde henkilöstä itsestään. Laitan vielä Kelan ja IAET-kassan listaukset ko. työllisyyspalveluista tähän.

Kelan sivuilla todetaan: Kun osallistut työllistämistä edistävään palveluun, voit saada Kelasta kulukorvausta palvelun aikaisiin matka- ja ylläpitokustannuksiin.
Työllistämistä edistäviä palveluja ovat

• omaehtoinen opiskelu
• maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
• työvoimakoulutus
• työnhakuvalmennus ja uravalmennus
• työkokeilu ja koulutuskokeilu sekä
• kuntouttava työtoiminta.

IAET-kassan sivuilla todetaan: Työllistymistä edistäviä palveluita ovat:

• Työnhakuvalmennus (entinen ryhmäpalveluna järjestetty työnhakuvalmennus)
• Uravalmennus
• Kokeilu (koulutuskokeilu oppilaitoksessa tai työkokeilu työpaikalla)
• Työvoimakoulutus
• Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu
• Kotouttamistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
• Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta

Persukin toppuuttelee jo kansallishenkeä

" Perussuomalaisten kansanedustaja vaatii tutkintaa 612-kulkueen toimista 

Äärinationalistisen 612-kulkueen osanottajat ovat sotkeneet muistomerkkejä Hietaniemen hautausmaalla.

Kansanedustaja Ari Jalonen (ps.) on suivaantunut itsenäisyyspäivänä Helsingissä marssineen 612-kulkueen jäsenten toiminnasta Hietaniemen hautausmaalla.

Ilta-Sanomien mukaan kulkueen jäsenet sotkivat hautausmaata ja jättivät jälkeensä runsaasti soihtuja. Muun muassa rauhanturvaajien muistomerkin maljassa oli poltettu nuotiota. Myös sankariristille vieviä portaita oli roskattu.

Lehden haastattelema kappelityönjohtaja Kalervo Mattila sanoo, ettei ole koskaan nähnyt vastaavaa. Seurakunnan työntekijät ovat siivonneet hautausmaata keskiviikkona. "

Näin meille kertoo YLE. Kirjoitin tänään tekstin " Mikä toinen "ääripää"? ". Siinä kerron myös itsenäisyyspäivän tapahtumista. Kirjoituksen pointti on "toinen ääripää" - narratiivissa.

Suomessa on erilaisia äärinationalistisia ja kansallissosialistisia toimijoita, jotka saattavat jopa riidellä keskenään. Meillä on myös hallituksessa (ääri)nationalistinen ja kansallissosialistinen puolue, perussuomalaiset. Puolueen kansanedustaja Ari Jalonen siis paheksuu näitä nuotiota polttaneita ja hautausmaata sotkeneita nationalisteja.

Isäm maan puolustus oli vissiin niin haltioitunutta ja railakasta, että jäi vähän sotkua ympärille. Jalonen siis vähän toppuuttelee kansallishenkeä. Liekö hän "suvakki" kun arvostelee äärinationalismia? Tällainen kansallishenki lienee jopa persuille liian "rajakkia".

Tässä oli tällainen superhumoristinen havaintoni.

EDIT 9.12.2016: Edustaja Jalosella on rauhanturvaajatausta. Usari bannasi kirjoitukseni eilen 8.12.

" Varoitus asiattomasta sisällöstä
Olet saanut varoituksen asiattomasta sisällöstä Uuden Suomen
blogipalveluissa. Varoitus koskee kirjoitustasi:
http://henriautero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227517-persukin-toppuuttelee-jo-kansallishenkea

"Persukin toppuuttelee jo kansallishenkeä"
Keskusteluohjeessamme lukee muun muassa:
- Älä haasta riitaa.
- Älä solvaa ihmistä tai yhteisöä
Kirjoituksesi on poistettu. "

Mikä toinen "ääripää"?

Eilen itsenäisyyspäivänä kirjoitin tekstin otsikolla " Sosiaalikontrolliako lisää? ". Siinä käsittelen poliittista propagandaa ja vaatimusta vähäosaisen kansanosan seulonnasta eli sosiaalihygieniasta.

Kenen itsenäisyyspäivää me eilen oikein juhlittiin? Minusta tuntuu, että itsenäisyyspäivää juhli eilen fanaattisesti pääasiassa vain yläluokkainen eliitti linnassa ja kadulla marssivat natsit. Syytä juhlaan ei ole vähäosaisilla tai omilla aivoillaan ajattelevilla empaattisilla ihmisillä. Iso osa kansasta seuraa pukuloistetta kun eriarvoisuus ja sosiaalikontrolli lisääntyvät sekä natsit marssivat kadulla.

Eilen Helsingissä marssi mm. uusnatsistinen Pohjoismainen vastarintaliike. Eilinen Helsinki ilman natseja - vastamielenosoitus ei ollut mikään "toinen ääripää". Toki mukana oli myös radikaalivasemmistoa. Mielenosoitus oli kuitenkin yleisluontoisesti ihmisoikeuksien, tasa-arvon, demokraattisten periaatteiden ja jakamattoman ihmisarvon kannalla. Nämä eivät ole mikään "natsismille toinen ääripää" vaan länsimaisen demokratian perusta.

Kultainen keskitie ja toinen ääripää - narratiivi on aivotonta hölynpölyä. Toinen ääripää ei ainakaan ole demokraattisten oikeuksien kannattajat. "Kunnon veronmaksajat" kuulemma katselevat vain pukuloistoa kun "ääripäät riehuvat". Käsitys liian kunniallisesta ihmisestä on myöskin eräänlaista ääriajattelua.

Suomessa oli käytössä viime vuosisadalla sterilointilaki (1935 - 70-luku), jonka mukaan mielisairaita ja kehitysvammaisia voitiin steriloida vastoin heidän omaa tahtoaan. Tutkielmassa "Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949" todetaan mm. seuraavaa: " Oikeanlaisen, hyvän elämänkulun välttämättömänä ehtona oli kyky ja halu tehdä työtä, elättää itsensä ilman muiden apua. Tämä näkyi mm. siinä, että lakia haluttiin soveltaa henkilöihin, jotka näitä kriteereitä eivät täyttäneet. "

Keskiluokkaiset ihanteet olivat siis keskeinen (sterilointi)rotuhygienian peruste. Nämä rotuopit olivat kuin suoraan kansallissosialistien ohjelmasta. Rotuhygieenista narratiivia palvelee nykyään mm. vaatimukset hoitojen rajauksista pitkäaikaissairailta ja diabeetikoilta sekä työttömiin kohdistuva sosiaalikontrolli ja huostaanotot (myös ennen) epämääräisillä syillä.

Myös muita demokratialoukkauksia löytyy maamme historiasta kuin pakkosteriloinnit. THL:n tutkimuksen Vaarantunut suojeluvalta mukaan lastensuojelumme on epädemokraattinen myös nykyään. Ennen alkoholistit suljettiin työlaitoksiin, joista luovuttiin vasta 1970-luvun lopulla. Nykyään heille tarjotaan kuntouttavaa työtoimintaa.

On totta, että "olemme itse edustajamme valinneet". Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että politiikalla ei olisi mitään rajoja (kuten perustuslaki ja ihmisoikeudet). Esimerkiksi ihmisiä ei voi täysin mielivaltaisesti kontrolloida tai eristää. Isomummuni oli tietääkseni punavankileirillä. Punavankileirit vankikuolemineen oli samaa kastia kuin natsien keskitysleirit. Tässä tekstissäni hieman syitä miksi inhoan sekä natseja, että "porvarillisen kunniallisia rikkaita veronmaksajia".

Sosiaalikontrolliako lisää?

Sisäministeri Paula Risikko (kok) vieraili eilisen Etelä-Saimaa-lehden uutisen mukaan Imatralla. Vierailun innoittajana lienee viikonloppuinen järkyttävä surmatyö, jossa nuori mies ampui kolme naista.

Uutisen otsikko kuuluu: "Imatralla vieraillut ministeri Risikko: Syrjäytyneet saatava seulottua paremmin".

Uutinen kertoo seuraavaa:

• Suomalaisen yhteiskunnan on sisäministeri Paula Risikon (kok.) mielestä löydettävä syrjäytyneet kansalaisensa nykyistä paremmin. 

• Imatralaisia ampumissurmien johdosta maanantaina lohduttamassa vieraillut Risikko laski, että nuorista ja nuorista aikuisista 85 prosenttia on normaaleja pärjääjiä. Lopuistakin suurin osa on väkeä, jolla ei ole suoranaisia mielenterveysongelmia. 

• Monilla on Risikon mukaan silti oireilevaa häiriökäyttäytymistä, johon olisi päästävä kiinni ajoissa. Tehokkaimpia keinoja murhenäytelmien ehkäisemisessä on Risikon mielestä kaikkinaisen tiedonkulun parantaminen. Risikko muistutti, että häirikköjen paikantamisessa esimerkiksi poliisin nettivihjepalvelu on suuri apu ennaltaehkäisevälle rikostorjuntatyölle. "

Jos tällä "syrjäytyneiden löytämisellä" tarkoitetaan inhimillisiä mielenterveyspalveluja niin hyvä juttu. Pahoin kuitenkin pelkään, että ei tarkoiteta.

Haluttaneen kuitenkin ilmeisesti siis lisää sosiaalikontrollia ja nuorison valvontaa. Ainakin seuloa-termi kuulostaa pahalta ja jopa eugeniikkaan taipuvaiselta. Ihmiset halutaan asettaa tiettyyn normiin. Risikon mukaan "normaaleihin pärjääjiin".

Kesällä Risikko totesi, että "syrjäytyneet nuoret ovat Suomen suurin uhka". Kyseinen ministeri on julistanut kansallispuvussa, että "vastikkeettomasta sosiaaliturvasta tulisi päästä eroon". Tarjolla ratkaisuksi lienee siis sosiaaliturvalla tehtäviä "kuntouttavia töitä".

Kuolleita ihmisiä käytetään nyt siis hyväksi sosiaalikontrollin ajamiseen. Politiikassa mikään ei ole pyhää. Syrjäytyneet vai syrjäytetyt? Mielestäni syrjäytetyt, koska syrjäytyminen on enemmän rakenteellinen (siis yhteiskunnan) kuin yksilön ongelma.

Tahalla syrjäytetyt, koska konservatiivit ja oikeisto levittävät väärää tietoa mm. valtion velkaantumisesta ja työvoiman kustannuksista sekä julkisen sektrorin koosta ajaakseen omaa etuansa. Kyse on siis luokkataistelun asetelmasta.

Onko ongelma syrjäytyminen vai yhteiskunnan ahtaat normit? Miksi ihmisen ylipäänsä tulisi olla tietynlainen? Halutaanko, että ihmiset ovat aidosti onnellisia vai tottelevaisia robotteja vailla omaa tahtoa? Toki on tiettyjä eettisiä sääntöjä olemassa ja hyvä niin. Ihmisarvon kunnioittaminen on niistä keskeisin.

Eduro-työpaja (Edelläkävijä vai ei?)

Rovaniemeläinen Pekka Majava tuo tekstissään esiin kuinka hän on jättänyt kantelun koskien Rovaniemen kaupungin toimintaa hankkia kuntouttavaa työtoimintaa Eduro-säätiöltä. Työtoiminta on yksi säätiön palvelumuodoista. Se on sosiaalipalvelua. Se ei ole siis työsuhde. Tämän vuoksi siitä ei saa palkkaa (kulukorvaus ei ole palkka), eikä siitä kerry eläkettä, työssäoloehtoa, työttömyysturvaa tai lomaoikeutta.

Eduron markkinointisana on "Edelläkävijä". Onkohan tämä liian hieno ja moderni sana työpajailulle? Ainakin hirtehishuumoria se sisältää.

Työpajan nettisivuilla todetaan mm. seuraavaa:

"Täydennämme logistiikkaosaamista pakkaamalla ja postittamalla tuotteita yritysasiakkaille".

"Parannamme vuorovaikutustaitoja asiakaspalvelun erilaisissa työtilanteissa. Hoidamme kaupungin (Rovaniemi) sisäistä asiointia, mm. kauppa- ja tukkuasiointia sekä kotiinkuljetusta."

"Kuljetuspalveluiden yksikössä opetetaan logistiikkaan liittyviä taitoja työn ohella. Erikoistumme Säätiön ja kaupunkikonsernin sisäisiin kuljetuksiin.  Vastaamme myös oman kuljetuskaluston huollosta ja kunnossapidosta."

"Tekstiili- ja verhoilupalveluiden yksikössä opetellaan tekstiilityöhön liittyviä kädentaitoja. Kunnostamme ja verhoilemme huonekaluja, sekä tarjoamme pienimuotoisia ompelu- ja leikkauspalveluja."

Tästä toiminnan kuvauksestahan ilmenee, että tämähän on kunnon orjapajailua. Selkeästi lainvastaista on ainakin tuo tuotteiden pakkaaminen ja postittaminen yritysasiakkaille.

STM tulkitsee lakia ohjekirjeessään (31.12.2014) seuraavasti:

" Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin. "

Tulkitsen niin, että pakkaus - ja postitusyhteistyö yritysasiakkaiden kanssa on selkeää elinkeinotoimintaa. Yksi yritysasiakas on ainakin silmälasifirma Favoptic. Sen iskulause on "Silmälasien ei tarvitse maksaa enempää". Silmälasien halpa hinta tosin antaa joustoa eettisyydestä. Työpajalla tuotanto on halpaa kun työvoimakulut ovat aika lailla nollassa.

Lisäksi miettisin, että onko työtoiminnalla korvattu Rovaniemen kaupungin työsuhteista työtä.

STM:n sama ohje nimittäin toteaa:

" Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttava työtoiminta ei saa aiheuttaa kunnan tai muun toiminnan toteuttajan palveluksessa olevien työntekijöiden irtisanomisia tai lomauttamisia, eikä heidän työolosuhteidensa tai etuuksiensa huonontumista. Kuntouttavan työtoiminnan työtehtäviä määriteltäessä on aina tarkasti arvioitava edellä mainittuja asioita. "