Riiston suhdeluku ja epätasa-arvoinen yhteiskuntarakenne

Kuvan lähde: Lehden nettisivu (klikkaa).
Kansan ääni on Suomen työväenpuolueen lehti.
Kyseisellä puolueella ei ole kansanedustajia.

Laitan tämän kirjoitukseni oheen tilastotaulukon
Kansan äänen numerosta 5/2014. Se käsittelee voiton suhdelukua eli sitä paljonko kapitalisti hyötyy riistämällä työläistä. Kuten olen aiemmin kirjoittanut niin 1980 – ja 90 – lukujen vaihteessa vapautettiin pääomat. Tämä oli selkeästi valmistautumista EU-jäsenyyteen, joka ei siis salli suljettuja pääomia. Suomi oli 1980-luvulla eräänlainen suljettu sosialismi. Siis monilta osin lähellä Neuvostoliittoa. Laitan tämän kirjoitukseni oheen myös kaksi muuta taulukkoa ko. lehdestä ja erilaisia kuvia. Lisäksi voit lukea kyseiset tilastot sisältävät lehtijutun klikkaamalla tästä.


Vaikka nämä talousasiat vaikuttavat monimutkaisilta niin eivät ne loppujen lopuksi niin hirveän monimutkaisia ole. Mielestäni Karl Marxin tuotanto tarjoaa hyvin selkeitä ratkaisuja erilaisiin kysymyksiin. Mielestäni keskeisin asia on se, että työväenluokkaa on aina enemmän kuin kapitalistiluokkaa. Sosialismi siis puolustaa enemmistön oikeuksia. Kapitalistit pyrkivät maksimoimaan pääoman tuoton ja minimoimaan työväestön oikeudet.

Se, että vastakkainasettelun aika olisi ohi, niin on täyttä hölynpölyä. Luokkajako yhteiskunnassa on ikuinen. Tämän todistaa Marxin tutkimukset kapitalistisen tuotannon lainmukaisuuksista. Kapitalistista tuotantoa ohjaa arvolaki, joka on ihmisen tahdosta riippumaton. Vastakkainasettelu on siis ikuinen, sanoi työväen presidenttimme mitä tahansa. Se ei ole vanhentunut yhtään mihinkään. On olemassa sovittamaton ristiriita kapitalismin ja työväestön välillä. Työväestön puolustaminen ilman sosialismia on matemaattinen mahdottomuus.

Demokratian tarkoitus on puolustaa enemmistön oikeuksia. Ottamatta nyt kantaa itse siihen onko demokratia suoraa vai edustuksellista. Mielestäni suorakaan demokratia ei voi toimia ilman kapitalismin romuttamista. Tarkoitan rahan vallan alistamista demokratian piiriin. Tällä hetkellä demokratia tarjoaa vain puitteet rahan jakamiselle, mutta kapitalisteilla on rahan valta. Kapitalistit ovat olevia kettuja. Kyllä he keksivät keinot maksimoida rahan valta suorassakin demokratiassa, jos se on vain puitteiden tarjoamista. Tämä johtuu siitä, että kapitalisti vihaa enemmistön oikeuksia. Hän vihaa sitä ajatusta, että maailmassa on muitakin kuin hän itse. Kapitalisti on äärimmäisen minäkeskeinen ihminen ja ovela narsisti.

Tuo kapitalistien voiton suhdeluku (prosenttia) oli taulukon alusta (vuonna 1985) 15,8 ja taulukon lopussa (vuonna 2013) se oli 25,4. Huipussaan se oli vuonna 2007 – peräti 28,6. Työn tuottavuus työtunnissa (euroa / tunti) oli taulukon alusta (vuonna 1990) 37,98 ja taulukon lopussa (vuonna 2013) se oli 102,4. Työn tuottavuus ja kapitalistien voitto on siis jatkuvasti kasvanut globalisaation ja uusliberalistisen kehityksen myötä. Raha siis kertyy entistä pienemmälle väestölle maailmassa. Kutsuttakoon tätä vaikka raha – ja valtaeliitiksi.

Pieni eliitti siis hallitsee maailmaa. Tämä on noin yksi prosentti maailman väestöstä. Joku saattaisi sanoa tähän, että sillain maailma toimii, että jos jossain päin maapalloa menee hyvin, niin sitten toisella puolen maapalloa menee huonosti. Mutta ei se ihan niin mene. Talouden globalisaatio ja maailmanherruus on jo pitkään ollut kapitalistien unelma ja itsestäänselvyys. EU on rikkaiden liittovaltio, koska EU:ssa pääoma karkaa Suomesta. Loppujen lopuksi vain työ on pääomaa.

Vaikka olenkin ns. ”negatiivisen asenteen omaava valitustehtailija” niin täytyy todeta, että suomalaisiin yhteiskuntarakenteisiin kuuluu jonkinlainen tasa-arvon kunnioittaminen jos vertaa moniin muihin maihin. Ns. ”kaikesta valittamisessa” on kysymys myöskin siitä, että kapitalistit eivät saa tuhota jo saavutettuja hyviä asioita. Jos vertailee esimerkiksi uusliberalistisia ja pohjoismaisia valtioita niin niistä löytyy selkeitä eroja. Vaikka poliitikot valehtelevat ihmisille niin löytyy Suomesta sentään suhteellinen vaalitapa. Tällä tarkoitan sitä, että vaalipiireistä valitaan monta kansanedustajaa. Uusliberalistisimmissa maissa on yleensä enemmistövaalipiirit, joista kustakin valitaan vain yksi edustaja.

Näissä maissa käytössä on siis rikkaiden etua ajava vaalitapa. Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä kaksipuoluejärjestelmää. Vaihtoehtoisia puolueita voi syntyä, mutta ne yleensä jäävät tällaisen poliittisen raha – ja valtaeliitin etuja suosivan vaalitavan vuoksi parlamentin ulkopuolelle. Oikeisto ja rahaeliitti siis vihaavat demokratiaa.

Yksi hyvä esimerkki uusliberalistista maista on esimerkiksi kansanedustajien epätasa-arvoinen asema. Yksi näistä maista on Iso-Britannia, jonka parlamentissa on aateliston ylähuone. Vaikka vihaankin eduskunnan poliittista korruptiota niin sentään Suomessa kaikki kansanedustajat ovat yhdenvertaisessa asemassa. Parlamentti on tällöin yksikamarinen eikä itse vaalitapa suosi rikkaiden herruutta ja kumarra monarkkeja. Suomessa ei myöskään ole mitään äänikynnyksiä. Lisäksi naiset saivat tässä sosialismin ja kapitalistien mielestä liian hyvän sosiaaliturvan maassa (eli Suomessa) äänioikeuden Euroopan ensimmäisenä. Vaalilupausten pettäminen on sitten toinen juttu.

Jos puhutaan vaikkapa yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta niin kapitalistin ajattelun siitä voi tiivistää Nalle Whalroosin teeseihin, jonka mukaan köyhiltä ja eläkeläisiltä pitäisi poistaa äänioikeus. Alan oikeasti olla pikku hiljaa sitä mieltä, että vain vallankumous voi pelastaa Suomen. Voimankäytöllä ja punakapinalla tänne on saatu suhteellisen säälliset olosuhteet jos uusliberalistisiin maihin vertaa. Demokratian tarkoitus on ylläpitää yhteiskuntarauha, mutta demokratiaa ei käytännössä enää hirveästi ole rahan vallan sekä poliittisen ja yhteiskunnallisen korruption vuoksi. Eläimillä erimielisyydet ratkaisee puhdas voimankäyttö. Ihmisillä taas on demokratia. Herra Kapitalisti on raukka ihminen. Hän pelkää ja inhoaa duunarin lihaksia ja nyrkkiä jopa enemmän kuin veroja. Pakon edessä hän valitsee taistelukaveriksi mieluummin verohallinnon "neiti Näpsän" kuin vihaisen duunarin.

Tässä kaksi kirjoitustani lisää uusliberalististen maiden ongelmista:

Asiakkaat,työntekijät vai nykyajan maaorjat?

Suomalaisestalapsiköyhyydestä

Rahaeliitti siis vihaa demokratiaa. Suomalaisten omaa päätäntävaltaa on luovutettu EU:lle useamman vuoden ajan. EU siis puolustaa sitä asiaa, että köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat. EU on kapitalistinen järjestelmä, jonka tarkoitus on tuhota suomalainen demokratia ja romuttaa hyvinvointivaltio. Tätä tukee myös valmisteilla oleva TTIP-sopimus, jonka johdosta amerikkalaiset suuryritykset voisivat haastaa Suomen valtion sopimusrikkomuksista oikeuteen, mikäli näiden kapitalistifirmojen sopimuksessa turvattuja oikeuksia on loukattu.

”Sehän on hyvä asia, koska vapaakauppa lisää talouskasvua” sanovat eliittiä kiltisti uskovat kansalaiset. Tarvitseeko talouden aina vain kasvaa ja kasvaa? Mielestäni ei tarvitse. Pitäisi keskittyä enemmän tasa-arvoa puolustavien rakenteiden kasvattamiseen ja jokaisen pärjäämiseen sen sijaan, että aina tuijotetaan omaa napaa ja puolustetaan omaa etua. Kaikessa ei ole tärkeintä kilpailu ja oma etu. EU ja TTIP ovat kovia arvoja ja kapitalismia puolustavia yhteiskuntarakenteita.

Suomalaiset ovat työntekoa arvostavia ihmisiä. Se selviää esimerkiksi historiaa lukemalla. Jotkut ihmiset väittävät, että Suomen nykynuoriso (ja kaikki aikuisetkaan) eivät arvostaisi työntekoa. He myös vähättelevät suomalaista köyhyyttä. Jokainen voi miettiä, että onko se oikein, että monet tekevät ihan oikeaa ja raskastakin työtä ilman palkkaa esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa. Voisiko se olla niin, että nuoret (ja myös monet aikuisetkin) vihaavat kilpailla työpaikan saamisen eteen? Ihminen väsyy liikaan kilpailuun. Voisiko tässä olla syy esimerkiksi nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin? Itse olen sitä mieltä, että Suomen suurin mielenterveys – ja elämänhallintaongelma ei ole ihmisen saamattomuus ja kotiin jääminen. Vaan se on nimenomaan kapitalismi ja globaali talous sekä työpaikoista kilpailu. Vaikka ne siis sairastuttavatkin ihmisen mielen ja aiheuttavat syrjäytymistä. Syrjäytyminen ei siis ole sosiaaliturvan vika vaan kapitalismin. Syrjäytyneet eivät pääasiassa ole siis syrjäytyneitä vaan syrjäytettyjä. Kapitalistinen yhteiskunta saa maistaa aktiivista vastarintaa nyt kun ihmisten pahoinvoinnista kertovat tilastot ovat nousseet ja monet nuoret sanovat kilpailuyhteiskunnalle, että se ei voisi vähempää kiinnostaa. Ehkäpä monia porvarillisia aikuisia harmittaa se, että monet nuoret näkevät inhimilliset arvot hyvinä juttuina. Ja ehkä jotkut myös sen kotiin jäämisen paljon fantastisempana juttuna kuin vaikka sosiaaliturvatöiden tekemisen vain siksi, että kilpaillaan palkkatöiden saamisesta. Mielestäni tärkein tieto kapitalismista on se, että sitä eli pörssikäyriä ei voi syödä. Enemmistö ihmisistä on aina työväenluokkaa.

Loppukaneettina haluan sanoa, että arvostan kyllä työntekoa, mutta en koe sellaista yhteiskuntaa omakseni, jossa ollaan orjina kapitalisteille tai virkamiehille sekä aina vain ja ainoastaan pelkästään kilpaillaan. Orjana virkamiehelle tarkoittaa, että hallintoalamaisena mennään tekemään töitä ilmaiseksi sossun tai työkkärin ohjaamana jonnekin hikipajalle sosiaaliturvan vastineeksi. Orjana kapitalistille tarkoittaa sitä, että jos halutaan pysyä hengissä, niin suostutaan mihin työehtoihin tahansa. Kapitalisti saa silloin itse päättää työehdoista ilman vasemmistolaista sääntelyä. En siis kannata kumpaakaan orjuuttamista. Kapitalistisessa Suomessa ei tavallista työtä arvosteta. Orjatyö ei ole ihmisarvoista eli se ei lisää onnistumisen tunnetta elämässä. Se lisää eriarvoisuuden kokemusta ja tuntemusta B-luokan kansalaisuudesta. Kuntouttava työtoiminta ja muu orjatyö on nykyajan maaorjuutta.

Muita lähteitä:

- Karl Marxin tuotanto

- Edelliset kirjoitukseni ja niiden lähteet

- Tässä lisää lähteitä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta

http://fi.wikipedia.org/wiki/House_of_Lords

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lordi

http://fi.wikipedia.org/wiki/Enemmist%C3%B6vaali

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Naisten_%C3%A4%C3%A4nioikeus

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/6106-vanhuksilta-aanioikeus-pois-elakkeensaajien-johtaja-poyristyi-wahlroosin-ajastuksista

http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2010/06/17/lansi-suomi-nain-wahlroos-tarkensi-koyhyys-lausuntoaan/20108637/12

Asiakkaat, työntekijät vai nykyajan maaorjat?

Olen kirjoittanut paljon palkattomista tukitöistä ja kuntouttavasta työtoiminnasta sekä näihin osallistumisen pakosta eli vastikkeellisesta sosiaaliturvasta. Tämmöisessä toiminnassa työläinen ei saa palkkaa vaan häntä kutsutaan asiakkaaksi. Sosiaaliturvatyötä on monenlaista. Esimerkiksi Juuan kunnassa on tehty risusavottaa ja purettu tiilisiä rivitaloja käsipelillä. Yksittäinen hyvä esimerkki sosiaaliturvatyöstä on forssalaisen Minnan tarina. Hän tekee raskasta työtä maatilalla ilman palkkaa sosiaaliturvalla. Lue kyseinen artikkeli klikkaamalla tästä.

Voidaan kysyä onko oikeudenmukaista se, että joku tekee suhteellisen raskastakin työtä ilman palkkaa? Monesti tähän pakotettuna eli karenssin tai toimeentulotuen leikkauksen uhalla. Miltä tämmöinen tuntuu vaikkapa metalliduunarista, joka on joskus saanut oikeaakin palkkaa, mutta nykyään tekee samaa työtä vastikkeellisella sosiaaliturvalla? Aivan. Myös metallitöitä tehdään sosiaaliturvatöinä. Ja sitten häntä sanotaan asiakkaaksi. Toiset saman alan työntekijät ovat oikeassa työsuhteessa ja toiset eivät ole eli he ovat sosiaaliturvatöissä. Toiset siis ovat työntekijöitä ja toiset asiakkaita eli he saavat sosiaalipalvelua. Missä on tasa-arvo?

Käsittelen tässä kirjoituksessani asioita marxilaisesta, sosiologisesta ja psykologisesta näkökulmasta. Perustan väitteeni siis työväenaatetta ja inhimillisiä arvoja korostavaan tieteeseen. Kirjahyllyssäni on näitä asioita käsitteleviä kirjoja ja olen lukenut näistä myös esimerkiksi netistä. Pikkuporvarit pitävät tällaista työtä hyvänä ja oikeudenmukaisena vastikkeena sosiaaliturvan eteen. Yksilöeetosta korostava sosiaalityö näkee köyhyyden, työttömyyden ja syrjäytymisen omana syynä sekä tarjoaa loputtomia elämänhallintakursseja ja pakkotöitä työttömille. Suomessa on orjapiiskureiden mukaan liian hyvä sosiaaliturva, koska se kuulemma kannustaa jäämään kotiin. Tällainen aktivointiretoriikka on lähtöisin Amerikasta. Tällainen sosiaalityön yksilöeetos on luonut paljon pahoinvointia yhteiskuntaamme, joka ilmenee mm. huostaanottojen määrän kaksinkertaistumisena 20 vuodessa ja työttömyyden lisääntymisenä. Kaikki alkoi uusliberalistisesta kehityksestä eli siitä kun pääomat vapautettiin 1980 – 90 – lukujen vaihteessa. Lama ei siis ole ay-liikkeen vika vaan liian kapitalistisen järjestelmän. Lue lisää yksilökeskeisyydestä klikkaamalla tästä.

Ihminen kaipaa osakseen arvostusta, hyväksyntää ja osallisuutta yhteiskuntaan. Sitä ei mielestäni tarjoa se, että ihminen tekee raskasta tai oikeaa työtä vastaavaa työtä vaikkapa kuntouttavassa työtoiminnassa. Tämä asettaa työläisen eri asemaan muihin työläisiin verrattuna. Yksi eriarvoistava tekijä on eläkekertymä. Koska kuntouttavasta työstä ei saa oikeaa palkkaa niin siitä ei myöskään kerry eläkettä. Mikä tällaisen työn tarkoitus sitten on? Ainut tarkoitus näyttää olevan työläisen pitäminen pikkulapsena, joka tarvitsee harjoitusta elämänhallintaansa. Ja mitä sitten vaikka tarvitsisikin? Siihen voi olla syynä vaikkapa mielenterveysongelmat. Eihän se ole mikään kestävä ratkaisu mielenterveysongelmiin, että ihmistä kuntoutetaan palkattomilla töillä loputtomiin. Se mitä ihminen siinä tilanteessa vähiten kaipaa niin tuskin on loputtoman kilpailumentaliteetin syöttäminen ihmiselle. Liika kilpailu sairastuttaa ihmisen henkisesti. Olen huomannut nuorten keskuudessa antikapitalistisia asenteita kuten ostarinotkuminen ja downshittaaminen. Täällä Vaasassa on myös viillelty rikkaiden autoja. Kapitalismin vastaiseen ns. ”kulttuurimädätykseen” voit tutustua lisää klikkaamalla tästä.

Ihminen kaipaa työnteolta jotain hyödykettä itselleen. Siinä on ripaus itsekkyyttä, mutta ajatus on pohjimmiltaan inhimillinen. Miksi sosiaaliturvatyöläistä pitäisi jättää eläkekertymän ulkopuolelle kun kerta saman alan töitä tehdään myös ihan oikeassa työsuhteessa? Ihminen haluaa tehdä jotain elämässään mistä saa arvostusta osakseen. Suurimmalle osalle ihmisistä sellainen asia on työnteko. Miksi sosiaaliturvatyöläinen ja palkkatyöläinen asetetaan eriarvoiseen asemaan? Esimerkki: Duunari tekee risusavottaa ja purkaa tiiliseinää 9 euron päiväkorvauksella sosiaaliturvan lisäksi. Tietääkseni metsurin ja rakennusmiehen palkka ei ole tuo 9 euroa päivä. Pelkkä eriarvoisuuden kokemus (eli tuntemus itsestänsä sosiaaliturvatyöläisenä eli B-luokan kansalaisena) voi tuntea itsensä hyödyttömäksi työntekijäksi. Kuntouttava työtoiminta ei näet ole tuottavaa työtä.

Sosiaaliturvatyö asettaa ihmisen yhteiskunnan ulkopuolelle. Siitä ei makseta veroja ja kuten jo mainitsin, niin se ei kerrytä myöskään eläkettä. Se on siis oikeistolaisen yksilöretoriikan (eli työttömien aktivoinnin) palvelemista ja sosiaaliturvatöitä tarjoavien (sosiaaliviraston ja työvoimapalveluiden) virkamiesten miellyttämistä. Siis vääryyden palvelemista.

Mennäänpä sitten tasa-arvonäkökulmaan perusteellisemmin tämän asian suhteen. Kapitalismi syntyi eriarvoistamisen ja orjuuttamisen sekä yhteiskunnallisen riiston välineenä. Aikojen alussa eli ihmiskunnan alkuperäisessä heimossa työt tehtiin yhdessä ja työn tuotos jaettiin tasan heimon kesken. Aikojen alussa ihmiset olivat siis tasavertaisia. Jossakin vaiheessa kuitenkin työkalujen kehittyessä alkoi työn tuloksena syntyä ylimääräistä tuotetta, jonka joku otti omakseen. Tässä vaiheessa ihmiskunnan kehitystä kilpailevien heimojen jäseniä ei enää sotimalla tapettu, vaan heitä alettiin ottamaan orjiksi. Samalla yksityisomistuksen kanssa mies vahvempana sukupuolena alisti naisen varmistaakseen hänen synnyttävän miehelle perillisen, joka aikanaan oli perivä isänsä.

Syntyi siis feodaaliyhteiskunta. Se ei ollut vain naisten orjuuttamista vaan myös köyhien miesten. Tämän muutoksen seurauksena kehittyi luokka- ja työjako eli joku alkoi elättämään toista sillä, että tämä teki hänelle työtä orjana tai vapaana miehenä. Tällaiset miehet olivat maaorjia. Heillä oli raskaita töitä ja velvollisuuksia kuten peltotöitä, metsänperkausta ja ojankaivuuta. Samankaltaisia fyysisesti raskaita töitä on tehty myös kuntouttavassa työtoiminnassa. Tästä esimerkkejä on juuri mainitsemani risusavotta ja tiilisten rivitalojen purkaminen käsipelillä.

Feodaaliyhteiskunta ajautui lopulta kapitalismiin. Luokkayhteiskunta kuitenkin säilyi, koska työväenluokan hyväksikäyttö jatkui edelleen. Kapitalismi on siis epäluonnollinen järjestelmä. Kuten jo mainitsin, niin tasa-arvon romuttamisena kapitalismi on syntynyt ja siihen se myöskin tulee kaatumaan. Tietynlaista kilpailua ihmisten välillä on aina, mutta liika kilpailu väsyttää ihmisen. Täysin sääntelemätöntä kapitalismia ei ole koskaan ollutkaan. Kapitalismi on aina ajautunut kriisiin ja luokkasotaan. Koko tähänastinen yhteiskunta on ollut luokkataistelujen historiaa. Feministitkin ovat joskus saavuttaneet sillä suosiota, että ovat puolustaneet köyhiä ja sorrettuja miehiä. Ehkäpä historia toistaa itseään, koska tiiliseinän purku ja metsurin hommat sosiaaliturvatöinä ovat perustuslain ja tasa-arvoon liittyvän lainsäädännön vastaista (viite: lakikirjoitukseni). Ja joku kehtaa vielä väittää, että Suomi olisi rehellinen demokratia.

Ja sitten niihin tuloeroihin. Totta kai tietynlaisia tuloeroja tarvitaan, koska ammatitkin ovat erilaisia. Mutta mihin tarvitaan pääomia? Aivan. Ei mihinkään. Ja en ole myöskään sanonut etteikö esimerkiksi erilaisia työn johtajia yms. tarvittaisi. Kyse on siitä, että yhteiskunta on mahdollinen myös ilman pääomia. Työpaikkojen olemassaolo ei vaadi pääomia. Tällaisia yhteiskuntamalleja on erilaisia missä pääomat ovat tiukassa kontrollissa tai ne on kokonaan kielletty. Sosialismia on siis erimuotoista. Yksi tällainen yhteiskuntamalli oli Suomikin 1980-luvulla, jolloin oli eräänlainen suljettu sosialismi. Suomalaisessa yhteiskunnassa oli silloin hyvin paljon samoja rakenteita mitä Neuvostoliitossa. Kannatan siis suljettua sosialismia. Tämä vaatii EU-eron sekä omaan valuuttaan palaamisen, joita siis myöskin kannatan. Pääomat avattiin globaalisti valmistautuen EU-jäsenyyteen. Se on aiheuttanut paljon pahoinvointia ja eriarvoistumista.

Loppukaneettina totean, että olen ehdottomasti sitä mieltä, että Suomen suurin mielenterveys – ja elämänhallintaongelma on kapitalismi. Hyvä mielenterveys ja elämänhallinta ovat ihmisille tärkeitä, mutta kapitalismin perusongelmaa eli työväenluokan riistoa ne eivät poista. Jos halutaan inhimillisesti kestävä yhteiskunta niin kapitalismi ja uusliberalismi on ehdottomasti torjuttava. Nuorilla on nykyään paljon erilaisia mielenterveysongelmia, mutta onko se mikään ihme kun yhteiskunta korostaa liikaa kilpailua ja menestymistä? Kouluissakin on kaikenlaista business – ja yrittäjyyskoulusta. Nuorille viestitään, että tavallinen työ ei ole enää mitään tavoittelemisen arvoista. Korkeintaan se on vain kuntouttavan työtoiminnan arvoista, josta ei siis saa oikeaa palkkaa. Nuorille viestitään, että vain pörssikäyrien tuijottelu, johtajuus ja angry birds - jutut ovat arvokasta työtä. Sitten tulee näitä kaikkia teinitähtiä, bb-staroja ja amerikanhypetysjuttuja.

Kaikessa näyttää olevan tärkeintä kilpailu sekä oma naama ja oma etu.

Napsitaanko selfie vai belfie?

 

Muita kapitalismin vastaisia kirjoituksiani:

Suomalaisesta lapsiköyhyydestä

Hyvää joulua myös köyhille ja rikkinäisille perheille!

Noteerataan "EVVK" pakkotyön tekemiselle!

Businessvalmennusta sossussa

Ylisuorittaminen ei ole elämän tarkoitus

Kapitalismi ei toimi

Muita lähteitä:

http://viimeinenmohikaani.wordpress.com/marxilainen-taloustiede-filosofia

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3303474/kun-arkistosta-kaikki-muuttui-suomen-1990-luvun-sosiaalipolitiikassa

Kapitalismin vastainen habitus nousussa

Kuvan lähde: Lehden nettisivu (klikkaa).
Kansan ääni on Suomen työväenpuolueen lehti.
Kyseisellä puolueella ei ole kansanedustajia.

Lähetin seuraavaan Kansan äänen (nro 1/2015) alla olevan kirjoituksen.




Irti tavarasta - kirja mm. neuvoo
antimaterialistien elämäntavan valinnassa.

Kapitalismia voi vastustaa monella eri tavalla. Niistä tulee mieleen äkkiseltään kolme keskeisintä tapaa. Sosialistinen teoria on tietysti klassinen tapa. Toinen tapa on hyvin arkipäiväinen eli ongelmien listaaminen. Tällä tarkoitan sitä, että ihmisille kerrotaan kansankielellä ja tunteenomaisesti mitä kapitalismi on aiheuttanut. Vaikka ihminen ei ymmärtäisi vaikkapa marxilaista teoriaa niin sen ymmärtää suurin osa kansasta miltä tuntuu nähdä esimerkiksi vanhus ylilääkittynä ja huonosti hoidettuna hoitokodissa tai työmies tekemässä raskasta risusavottatyötä sosiaaliturvan vastineeksi. Kolmas tapa on erilaiset muoti-ilmiöt ja nuorisokulttuuri.

Kapitalistinen yhteiskunta korostaa liikaa materialismia ja kilpailua. Totta kai ihmisten välillä on aina jotain kilpailua. Se kuitenkin pilaa ihmisen henkisen hyvinvoinnin jos elämän ainut tarkoitus on kilpailu, materialismi ja omistaminen sekä itsekeskeinen yksilönvastuuta korostava elämänasenne. Mietitäänpä ihmisen perustarpeita. Näistä kertoo esimerkiksi Maslow’n tarvehierarkia. Ihminen on tyytyväinen loppujen lopuksi aika vähään. Riittävästi ruokaa ja lepoa sekä katto pään päällä. Siihen vielä lisäisin, että mielekäs työ ja jotain ihan tavallisen ihmisen harrastuksia. Tämän tyydyttämiseen riittää tasa-arvoisempi tulonjako.

Nuoret ja ihan aikuisetkin väsyvät tällaiseen minäkeskeiseen business-mentaliteettiin. Oikeistolaisen kultalusikka takapuolessa syntyneen elämällä elostelijan on monesti vaikea ymmärtää mitä hienoa ja rakentavaa voi olla vaikkapa humanismia, sosiologiaa, psykologiaa ja inhimillisiä arvoja korostavissa elämänasenteissa. Harvemminhan sen ymmärtää jos elämässä ei ole ollut mitään rikkirepiviä kokemuksia vaan aina on ollut vain siististi coolia. Sitä voi olla vaikea ymmärtää vaikkapa uudella maasturilla kaasuttelevan oikeistolaisen viisikymppisen pikkupojan. Kun kaiken materialismin riisuu niin mitä jää jäljelle? Tulisi vaikkapa vararikko. Jäljelle jää edelleen pikkupoika. Tosin rahaton sellainen. Sellainen, jonka ensimmäinen ajatus on ”äiti osta mulle uus auto”. Tosin oikeat maasturit ovat hieman kalliimpia kuin ne äidin ostamat hiekkalaatikon lelumaasturit. Ihmisen ajatusmaailmaa, muistoja ja käsityksiä elämänmenosta ei kukaan voi kuitenkaan viedä vaikka tulisikin vararikko. Se erottaa tuon oikeistolaisen pikkupojan ja vaikkapa vasemmistolaisen humanistin. Ikään kuin hengen voitto materiasta.

Ja sitten siihen kulttuuripuoleen. Siitä kertovat esimerkiksi erilaiset muoti-ilmiöt ja tietynlainen agitatiivinen käyttäytyminen, jotka siis ovat viime aikoina lisääntyneet. Yksi muoti-ilmiö on nettiaktivismi. Yksi nettiaktivismin muoto on kansainvälinen Anonymous-liike, jolla on Suomessakin toimijoita. Facebookissa toimii myös Anonymous Finland – liike. Tähän liittyy läheisesti myös guy fawkes – (karnevaali)naamari. On tullut erilaisia mielenosoituksia järjestäviä yhteisöllisiä kansalaisliikkeitä. Yksi näistä on NSR (Nyt Saa Riittää). Sosiaalista mediaa käytetään näihin organisoinnin välineenä. Lisäksi erilaiset agitaattorit ovat nousseet oikein kunnon some-ilmiöiksi. Yksi kulttuuri-ilmiö on kantaa ottava musiikki. Tällaisia ovat esimerkiksi vasemmistoräppärit. Vasemmistoräppiä voi olla esimerkiksi syrjäytymisen kuvaaminen. Miltä kuulostaa esimerkiksi räppirepliikit ”ota snaagut pikku pirih**ra” tai ”omaisuus on varkautta”? Aika uhmakkaalta. Eikös vain? Jopa niinkin uhmakkaalta, että porvari saattaa sanoa tällaisia räppäreitä ”huonon kotikasvatuksen saaneiksi kakaroiksi”. Voisivatko esimerkiksi tahallaan rikki revityt farkut tai lökäpöksyt olla mielenilmaus liian hienoa bisnesimagoa vastaan? Eikös se kravatti ja valkoinen kaulus ole vähän niin kuin kapitalismin hirttonyöri? Mikä saa porvarin hermostumaan tällaisista viattomista karnevaaliasuista ja nuorekkaan uhmakkaista räppäreistä? Lisäisikö pökköä pesään se, että vasemmistoräppäreitä on esiintynyt myöskin mielenosoitusten yhteydessä. Viimeksi eräs oli luokkavierasjuhlissa. Joillakin nuorilla tuntuu olevan jonkinasteinen viha elvisteleviä räppäreitä kohtaan, jotka leveilevät esimerkiksi hienoilla autoilla ja kiiltävillä koruilla. Olkoon tällaiset vaikka oikeistoräppäreitä.

Eräs mielenkiintoinen ja kapinallinen ilmiö on downshittaaminen eli elämän leppoistaminen. Se voi ilmetä esimerkiksi elämänhallinnan harjoitteluna niin, että sosiaalituillakin pärjää. Tai vaikkapa leppoisan ammatin valintana ja vapaa-ajan merkityksen korostamisena. Ihan vaan myöskin ostarilla notkuminen ja pussikaljoittelu voi olla yltiömukavaa! Pääpointti on siinä, että hyvään elämään ei tarvitsekaan niin paljoa materiaa. Toisaalta nykynuoria syytetään liiallisesta materian ihannoinnista, mutta sitten inhimillisiä arvoja korostavia nuoria sanotaankin sosiaalipummeiksi. Laitan tämän kirjoitukseni oheen kuvan kirpputorilta ostamastani Irti tavarasta – kirjasta, jossa on viisaita elämänohjeita. Siinä on kerrottu esimerkiksi ihmisen perustarpeista ja psykologista näkökulmaa asioihin. Siinä on kerrottu myös mm. sairaalloisen neuroottisista ilmiöistä kuten ostosriippuvuudesta, jota markkinoinnin saralla työskentelevät ihmiset käyttävät häikäilemättä hyväksi. Vaikka tällainen kapinallinen rähinävaihe koettaisiin liian uhmakkaaksi ja lapselliseksi niin silläkin on oma tarkoituksensa. Kapinointi lisää keskustelua eriarvoisuudesta ja luokkatietoisuus lisääntyy. Ilman luokkatietoisuutta ei voi syntyä mitään vallankumouksellista liikettä.

Päätän tämän kirjoitukseni seuraavaan biisiin, jonka voit kuunnella (ja katsoa) youtubesta:

Steen1 - Pikku Pirihuora:
https://www.youtube.com/watch?v=Py57W-hkwVo

Lisää tällaisesta kulttuurista:

http://yle.fi/uutiset/agit_hop_jatkaa_luokkataistoa__rapparien_uho_korvasi_solidaarisuuden/7215129

http://yle.fi/uutiset/hip_hop_on_jokaiseen_suuhun_sopiva_aanitorvi/7533100  

Suomalaisesta lapsiköyhyydestä

Kuvan lähde: Lehden nettisivu (klikkaa).
Kansan ääni on Suomen työväenpuolueen lehti.
Kyseisellä puolueella ei ole kansanedustajia.

Lähetin seuraavaan Kansan äänen (nro 1/2015) alla olevan kirjoituksen.



Tässä THL:n tilastokäyrä tämänkin
tekstini oheen.

Aivan ensiksi haluan sanoa, että laitan tämän kirjoitukseni oheen THL:n tilastokäyrän siitä kuinka lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat kaksinkertaistuneet 20 vuodessa. Tähän sisältyvät myös huostaanotot. Lapsiköyhyys on kasvanut Suomessa erittäin paljon. Tällaiseen kehitykseen on keskeisesti vaikuttanut lapsiperheiden palveluista leikkaaminen. Yksi lapsiperheiden palvelu on kodinhoitoapu, jota vielä 1980-luvulla sai yleisesti. Nykyään kodinhoitopalveluiden raunioilla juodaan kahvia ja puhutaan elämänhallinnasta, mutta mitään konkreettista apua ei perheille enää saman lailla tarjota. Vanhemmat voivat olla joskus väsyneitä ja tarvitsevat arkeensa jotain apua. Esimerkiksi työelämän kiireet ja työttömyys sekä erilaiset elämän kriisit voivat aiheuttaa väsymystä.

Voima-lehden teesi ”Raha ei lue lakia” kuvaa tilannetta hyvin, koska tällainen toiminta rikkoo lakia ja ihmisoikeuksia. Lastensuojelulain mukaan muut keinot auttaa perheitä tulee käyttää ennen lapsen huostaanottoa. Tämä periaate (perheiden jälleen yhdistäminen) lisättiin lastensuojelulakiin perustuslaillisesta näkökulmasta. Taustalla on myös Suomen saamia ihmisoikeustuomioita. Haluan kiittää Voima-lehteä myös artikkelista ”Rahan löyhkä”, jossa tuodaan sitä karua todellisuutta esiin kuinka huostaanotoilla tehdään bisnestä.

Suomi on pohjoismaista uusliberalistisin. Täällä on myös huostaanottotilastot pohjoismaiden korkeimmat. Tätä ovat päivitelleet myös kokoomuslaiset ”heikompaa ainesta” – lausunnoillaan. Mietitäänpä myös muiden vielä uusliberalistisimpien maiden lapsiköyhyyttä. Tieteellinen aineisto osoittaa, että esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Saksassa tämä on suuri ongelma.

Tällainen köyhää ja tavallista kansaa kurjistava kehitys on alkanut sen jälkeen kun pääomat vapautettiin 1980 ja 1990 lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen tuli lama, jonka seurauksena lapsiperheiden palveluista lyhytnäköisesti leikattiin. Lama oli keinotekoinen, jolla Suomi saadaan mukaan EU:hun ja liittovaltioon. EU on kapitalistinen järjestelmä, jossa on pääomien vapaa liikkuvuus. EU:ssa on myös kapitalistilobbareita, jotka ajavat omia direktiivejään läpi. Nyt ahdinkoa yritetään vielä syventää TTIP – eli vapaakauppasopimuksella. Tämä lama ei todellakaan ole AY-liikkeen syytä kuten Iiro Viinanen väittää. Se on nimenomaan uusliberalistisen kehityksen ja kapitalismin syytä. Kehityksen, joka alkoi pääomien vapauttamisesta.

Yksi kapitalistisen valtion tunnusmerkeistä on työläisen riisto. Enemmistö ihmisistä on aina työväenluokkaa. Jos kapitalistit saavat absoluuttisesti tahtonsa läpi se tarkoittaa käytännössä täydellistä luokkayhteiskuntaa. Siis luokkasäätyjen palaamista. Niin kauan kuin Suomessa on tällaista eriarvoisuuskehitystä, niin minä kiroan liiallisen hyvätuloisuuden ja menestymisen ihannoinnin alimpaan maanrakoon. Kapitalisteille ja uusliberalisteille ei tule antaa ikinä anteeksi tekojaan vaan heitä on pidettävä ihmisoikeusrikollisina. Niin suuria kärsimyksiä kapitalismi on Suomessa aiheuttanut viattomille ihmisille pikkulapsista alkaen.

Lähteitä:

http://www.lausti.com/articles/EU/saksa.html

http://hirvasnoro.blogspot.fi/2005/05/vain-pohjoismainen-malli-puree.html

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101171/hakovirta.pdf?sequence=1

http://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/stop-koyhyys/nakokulmia-teemaan/lapsikoyhyys-on-suomessa-kasvussa

http://findikaattori.fi/fi/68

http://viimeinenmohikaani.wordpress.com/marxilainen-taloustiede-filosofia

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-1/rahan-loyhka


Tarkennus: Sijoitusmäärissä on huomioitu myös avohuollon sijoitukset (eivät vain huostaanotot)

Hyvää joulua myös köyhille ja rikkinäisille perheille!

Kuvan lähde: Lehden nettisivu (klikkaa).
Kansan ääni on Suomen työväenpuolueen lehti.
Kyseisellä puolueella ei ole kansanedustajia.

Pidin itsenäisyyspäivänä 6.12.2014 Helsingissä kapitalismin ja uusliberalismin vastaisen puheen. Tutustu siihen klikkaamalla tästä.


Laitanpa taas tämän kuvan tähänkin juttuuni.
Tämä on uusliberalismin ja leikkauspolitiikan 
sekä ihmisoikeuksien polkemisen seurausta.
Mutta tämähän sopii kokoomukselle oikein hyvin!

Nyt asiasta on kirjoitettu myös uusimpaan Kansan ääneen (joulunumero 6/2014). Lue kyseinen kirjoitus klikkaamalla tästä.

Kuten otsikko antaa osviittaa niin yksi asia mikä on lisääntynyt uusliberalistisen kehityksen myötä on lasten ja nuorten huostaanotot. Ne ovat peräti tuplaantuneet 1990-luvun alusta alkaen (Lähde: THL). Perheiden peruspalveluista kuten kotiapu leikattiin tuolloin.

Kuten olen aiemmin kirjoittanut niin lain mukaan muut keinot auttaa lasta ja perhettä tulisi käyttää ennen huostaanottoa, mutta kuten Voima-tehden teesi "Raha ei lakia" osoittaa niin Suomessa ei läheskään aina noudateta lakia vaikka meidät oikeusvaltioksi juhlapuheissa mielletään.

Hyvä kysymys kuuluu kuinka monta lasta taas tänä jouluna on huostaanotettu kokoomuslaisittain ilmaistuna ns. "heikompaa ainesta" sisältävistä perheistä?

Kapitalismi ja uusliberalismi ovat aiheuttaneet Suomessa niin suuria ihmisoikeusloukkauksia jopa ihan pikkulasten siedettäväksi, että oikeistolle ei pidä antaa yhtään periksi. Luokkataistelun ja vastakkainasettelun aika on nyt. Sen on ansainnut jokainen heikommassa asemassa oleva ihminen. Kuten esimerkiksi vääryydellä ja muiden auttamiskeinojen puutteessa (eli esim. leikkausten vuoksi) kotoaan ryöstetyt lapset ja heidän vanhempansa.

Laitan tähän kirjoitukseni linkin sosiaalialan businessmentaliteetista. Klikkaamalla sitä pääset myös selaamaan muita kirjoituksiani ja muita mielenkiintoisia linkkejä.

Businessvalmennusta sossussa

Loppukaneetti:

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemen mukaan ensi vuonna (2015) on luvassa virkarikoskäräjät Eerikan murhasta. Aivan. Kun suurin piirtein jokainen "väsyneen vanhemman ongelma" ratkaistaan huostaanotolla niin tosi vakaviin juttuihin jää vähemmän aikaa. Toivottavasti yksilökeskeisyyden seuraukset ja lastensuojelun ihmisoikeusrikokset tulevat silloin oikein kunnolla julkisuuteen.

Kenen on vastuu vastuunkantajien maassa? Pidän kapitalisteja ja uusliberalisteja melkein yhtä suurina ihmishirviöinä kuin Eerikan surmaajaa. Nyt on totta tosiaan tilinteon ja vastuunkannon aika. Pahikset on laitettava vastuuseen teoistaan. Kohti inhimillisempiä arvoja!

Tässä on myös toinen kapitalismin ja uusliberalismin vastainen kirjoitukseni samaisessa Kansan äänessä:

Noteerataan "EVVK" pakkotyön tekemiselle!

Businessvalmennusta sossussa

THL:n tilastokäyrä

Löysin vanhemmat.com - foorumilta mielenkiintoisen keskusteluketjun. Siihen on linkitetty erilaisia lehtiartikkeleita eli keskustelijoiden mielipiteet voidaan myös näyttää toteen. Lue keskustelu klikkaamalla tästä.

Kyse on siitä, että Espoon kaupunki osti vuoden 2009 aikoihin Jari Sarasvuon firmalta Trainers Houselta noin 200.000 eurolla valmennuspalveluja. Valmennuksen keskeisenä ideana oli se, että miten palvelut voitaisiin toteuttaa kustannustehokkaammin laadusta tinkimättä.

Espoon perusturvajohtaja Juha Metso oli mukana lyömässä näiden paskanjauhajien kanssa kättä päälle. Varsinainen rötösherra ja konsulttien ystävä. Vetää Voutilaisen Paavollekin vertoja.

Laadusta on Suomessa ja Espoossa ikävä kyllä tingitty kustannustehokkuusintoilun seurauksena. Olen kirjoittanut lastensuojelun ongelmista todella paljon.

Lue viimeisin lasukirjoitukseni seuraavasta linkistä:

Soteyrittäjät Iskala ja Räty

Lasten ja nuorten huostaanotot ovat 20 vuodessa tuplaantuneet. Tämän on aiheuttanut esimerkiksi kapitalismi, uusliberalismi ja lapsiperheiden palveluiden (kuten kotiapu) leikkaukset. Laitan tämän kirjoitukseni oheen THL:n tilastokäyrän asiasta. Espoo on tunnettu ihmisoikeusrikkomuksistaan lastensuojelussa. Esimerkiksi huostaanottotilastot ovat Espoossa korkeat.

Eli businesskouluttaminen (ja ylipäänsä markkinaideologia) ei näytä parantavan perheiden elämän laatua. Päinvastoin. Se on heikentänyt eli laadusta on siis tingitty. Olen lopen kyllästynyt businessteeseihin. Minua ärsyttävät sellaiset ihmiset, jotka vain puhuvat työnteosta tai jonkin asian suorittamisesta, mutta eivät itse tee tuottavaa työtä tai ylipäänsä itse tee työtä tai asiaa, josta puhuvat.

Olen kuullut sossujen suusta seuraavia teesejä (näitä Sarasvuon porukkakin on jauhanut):

- Köyhiltä ja ns. "elämänhallinnan ongelmia" omaavilta perheiltä pitää ottaa lapset huostaan. Monet sossut pitävät köyhyyttä itse aiheutettuna ja Suomen sosiaaliturvaa liian hyvänä.

- Monet sossut korostavat yksilön omaa vastuuta elämänhallinnastaan ja ns. "reppana-perheet" rikotaan lasten huostaanotoilla.

- Itse elämänhallinnasta, vanhempien jaksamisesta ja jonkun asian suorittamisesta puhutaan paljon. Työryhmiä kokoontuu ja niin päin pois. Verkostokarttoja piirrellään ja palavereja pidetään kahvia lipittäen. Esimerkiksi lapsiperheille olisi yksinkertaisesti helpompaa ja halvempaa järjestää ne kodinhoitopalvelut vaikkapa niillä rahoilla mitkä menevät paskan jauhamiseen.

Mielestäni paljon parempia valmentajia ja neuvojia sossuille olisivat olleet vaikkapa mökin mummot ja marttakerhot. Siis ihan tavalliset ihmiset, jotka eivät ole elämästä vieraantuneita. Martat olisivat tehneet niitä kotitöitä ja auttaneet väsyneitä vanhempia sitä kautta. Perheiden ongelmiin ei auta se, että elämänhallinnasta puhutaan, mutta sen eteen ei tehdä mitään konkreettista. Monesti yksinkertainen ratkaisu on parempi kuin monimutkainen. Luulenpa myöskin, että espoolaiset veronmaksajat olisivat mieluummin laittaneet parilla sadalla tonnilla marttojen hihat heilumaan kuin lihottaneet Sarasvuon persettä.

Hyvä esimerkki paskan jauhamisesta on myös nämä 9 euron päivätyöt. Työttömien ns. "aktivointi" pitää sisällään ihan samanlaista retoriikkaa mitä "köyhien perheiden lasten huostaanotot". Kuten esimerkiksi: Köyhyys on oma vika. Sosiaaliturva passivoi. Ns. "kaikesta valittajia" moititaan vaikka ihmisoikeuksia ja lakeja rikotaan törkeästi. "Lopeta valittaminen. Töihin siitä! Siis vaikka 9 euron päivätöihin".

Lain rikkomisista kertoo esimerkiksi seuraavat seikat:

- Huostaanotto on lastensuojelulain mukaan viimesijaisin keino puuttua perheen elämään. Perheen jälleen yhdistämisvelvoite velvoittaa käyttämään muut keinot ensiksi auttaa ihmistä. Tämä lisättiin lastensuojelulakiin, koska perustuslaki edellytti sitä. Taustalla on myös Suomen saamia ihmisoikeustuomioita lastensuojeluasioissa.

- Ylemmät virkamiehet rajoittavat alempien virkamiesten sananvapautta. Sosiaalialan ammattijärjestö Talentian mukaan esimiehet ja poliittinen johto yrittävät tukkia sosiaalityöntekijöiden suita. Lue lisää klikkaamalla tästä.

Onneksi löytyy myös inhimillisiä sosiaalialan opiskelijoita ja työntekijöitä joihin tällainen yksilökeskeinen viharetoriikka ei ole uponnut. Lue heidän mietteitään klikkaamalla tästä. Heidän mielestään sosiaalityöhön on iskenyt liiallinen yksilökeskeisyys.

Jos jaksaa ajatella omilla aivoillaan voi todeta esimerkiksi seuraavaa:

Suomen sosiaaliturva on todettu pohjoismaisessa vertailussa jälkeen jääneeksi. Lisäksi huostaanottoja tehdään (parempien peruspalveluiden johdosta) muissa pohjoismaissa paljon vähemmän kuin Suomessa. Muiden pohjoismaiden sosiaalityöntekijät näkevät köyhyyden useammin yhteiskunnan ongelmana kun taas suomalaiset sosiaalityöntekijät näkevät sen yksilön omana vikana. Lapset vaan huostaan "köyhiltä junttiperheiltä"!

Sosiaalityöntekijät ja työvoimavirkailijat ovat siis omaksuneet Jari Sarasvuon retoriikan. Sarasvuosta haluan sanoa vain, että jotkut ihmiset tekevät oikeita töitä ja toiset puhuvat työnteosta. Mietitäänpä sellaista onko se oikein, että vaikkapa riuskat työmiehet tekevät esimerkiksi risusavotta - ja puuverstashommia sosiaaliturvalla ja yhdeksällä eurolla päivä? Toiset "työmiehet" taas puhuvat työnteosta. Pörssikäyriä tuijotellaan ja työntekoon ns. "valmennetaan" eikä oikeasta työnteosta tiedetä mitään. Sarasvuo mekkokauppaan tai oikeisiin fyysisiin töihin eikä vain puhumaan työnteosta. Pörssikäyriä ja businessvalmennusta ei voi näet syödä. Jonkun täytyy näet tehdä oikeita fyysisiä töitä sen eteen, että Sarasvuo voi istua toimistossaan kuin neiti Näpsä konsanaan. Mielestäni heillä on muitakin oikeuksia kuin yhdeksän euron ruokapalkka.

Helsingin kihlakunnansyyttäjä Tuire Tamminiemen mukaan ensi vuonna (2015) on luvassa virkarikoskäräjät Eerikan murhasta. Aivan. Kun suurin piirtein jokainen "väsyneen vanhemman ongelma" ratkaistaan huostaanotolla niin tosi vakaviin juttuihin jää vähemmän aikaa. Toivottavasti yksilökeskeisyyden seuraukset ja lastensuojelun ihmisoikeusrikokset tulevat silloin oikein kunnolla julkisuuteen.

Muita lähteitä:

- Suomalainen sosiaalityöntekijä syyttää köyhyydestä köyhää itseään:

http://yle.fi/uutiset/suomalainen_sosiaalityontekija_syyttaa_koyhyydesta_koyhaa_itseaan/5693910

- Huostaanotot painottuvat köyhiin perheisiin:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014010817907159_uu.shtml

- Tieteellistä aineistoa asiasta:

Sosiaalityöntekijöiden mielipiteet köyhyyden syistä Pohjoismaissa:

http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117779

Liikaa vaadittu? Sosiaalityöntekijöiden kokemukset työnsä kuormittavuudesta ja ristiriitaisuudesta Pohjoismaissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2012122010342

Turun tapaukseen päätös

Kirjoitin aiemmin tänä vuonna siitä kuinka tein kantelun Turun virkamiesten möhlimisestä liittyen hyvään hallintoon ja yksityisen hoidon kuntalisään.

Apulaisoikeusasiamies on antanut päätöksen asiaan. Hän katsoi Turun kaupungin virkamiehen menetelleen huolimattomasti ja hyvän hallinnon vastaisesti. Lue päätös klikkaamalla tästä.

Tutustu tähän Turun tapaukseen klikkaamalla tästä. Lue myös vastineeni kanteluasiaan klikkaamalla tästä.