Työttömän oikeusturva heikko

Juristi Saku Timonen kirjoitti viime vuonna kuinka tulevaisuudessa eri erityisryhmien (kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, mielenterveyskuntoutujat ja vammaiset) palkatonta ei-työsuhteista työtä koskevat lait yhdistyvät yhdeksi laiksi. Sen nimi on laki heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta. Hän totesi kyseessä olevan loppuraportti lakiesityksineen

Jatkossa myös yritykset voisivat tietyin edellytyksin käyttää kuntoutujia työvoimanaan. Työ ei saisi korvata oikeaa työvoimaa tai vääristää kilpailua ja sillä pitäisi olla kuntoutuksellinen luonne. Se on sitten toinen juttu toteutuuko nämä ylevät kriteerit kun jo nyt rikotaan lakia kuntouttavan työtoiminnan kohdalla.

Tähän asti yritykset eivät ole saaneet käyttää työvoimanaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita. Laitetaan esimerkkinä Verte Oy, joka toimii mm. Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan alueella. Oikeusturva siis murenee.

Kirjoitin joulukuussa (lue tästä) kuinka eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi ratkaisussa kanteluuni mm. seuraavaa:

 

Vielä viime vuonna minulla oli niin hyvä usko työttömän oikeusturvaan, että ajattelin erään KHO:n päätöksen pätevän työvoiman palvelukeskuksissa. Kirjoitin asiasta 13.7.2015. Lue tästä.

Ainut vaan, että työvoiman palvelukeskuksia ei enää ole. 1.1.2015 alkaen ne muuttuivat monialaista yhteistyöpalvelua tarjoaviksi palvelupisteiksi. Lue lähde.

Olen kuvaillut KHO:n päätöstä alla. Työvoiman palvelukeskukset eivät olleet lakisääteisiä. Nykyiset palvelupisteet ovat. Tältä osin minulla oli vanhettunutta tietoa, kun tätä ennakkopäätöstä innoissani hehkutin. Kun palvelu ei ollut lakisääteistä eli kyseessä ei ollut viranomaistaho, niin tällöin velvollisuutta luopua tietosuojasta ei ollut. Ainakaan KHO:n viranomaistaho-huomio ei enää päde. Työttömän oikeusturva on siis tältäkin osin heikko.

Kirjoitin KHO:n päätöksestä seuraavaa (blogitekstini lopussa):

" Kuitenkin silloin tällöin myös Suomessa oikeuslaitos antaa mielenkiintoisia ennakkotapauksia, jotka parantavat ihmisoikeuksia. Yksi esimerkki tästä on Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätös 6.6.2013. Vuosikirjanro ja linkki: KHO:2013:103. Tapauksessa toimeentulotuen saaja oli kieltäytynyt Työvoiman palvelukeskuksen asiakkuudesta. Hän oli siis kieltäytynyt allekirjoittamasta viranomaisten tietojen vaihtoon oikeuttavaa sopimusta. Palvelukeskus on siis eräänlainen viranomaisten välinen yhteistyötaho. Tämän johdosta sosiaaliviranomainen alensi hänen toimeentulotukea. KHO katsoi menettelyn lainvastaiseksi. Työvoiman palvelukeskus ei ole viranomainen eikä juridinen henkilö. Siitä ei ole myöskään säädetty lailla. Ilman lain tukea valittajalla ei ollut velvollisuutta luopua tietosuojastaan. Perustuslain mukaan viranomaistoiminnan on perustuttava tarkoin lakiin. Palvelukeskuksen toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista. Valittaja oli siis työvoimatoimiston asiakkaana, mutta käytännön esteeksi osallistua työttömien aktivointiin muodostui tämän sitoumuksen allekirjoittamatta jättäminen. Valittaja oli siis vain tarkka tietosuojastaan, mutta ei ollut kirjaimellisesti kieltäytynyt aktivoinnista. Muun muassa näillä perusteilla KHO katsoi, ettei valittaja ollut kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Tässä on siis hyvä ennnakkotapaus mihin voi vedota vastaavassa mahdollisessa tilanteessa. Eivät voi viranomaiset ainakaan tällöin keskustella asiakkaan selän takana ”verkostopalavereissaan” ainakaan yhtä helposti. "

Kantelupäätös mm. Jupiterin asiaan

Kirjoitin 12.8.2015 blogitekstin "Orjatyön kataluus paljastui ministeriölle kantelun myötä". Kyse oli mm. työpaja Jupiterin asiasta. Lue teksti tästä.

Sosiaali - ja terveysministeriö siis totesi viime kesänä, että lakia on rikottu tämän tapauksen johdosta. Kyse oli eduskunnan oikeusasiamiehelle tehdystä kantelusta johon ministeriö antoi lausunnon.

Lakia on tulkittava tarkkarajaisesti. Jupiterin kohdalla tämä on näkynyt vähättelynä koskien tarkkarajaista laintulkintaa. Esim. Jäteyhtiön kanssa tehty yhteistyö on yritystoimintaa. Jäteyhtiö on siis hyötynyt kuntoutujien työpanoksesta lain tarkoittamalla tavalla, vaikka työpanos olisikin ollut vähäistä.

Lue oikeusasiamiehen päätös klikkaamalla tästä.

Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi mm. seuraavaa:

Virheellinen tolkullisuus

Tamperelainen lähti taas MV:n linjoille tekstissään "Sääliksi käy tolkun ihmisiä".

Siinä todetaan mm. seuraavaa: " Suomalainen sosiaaliturva perustuu siihen, että jokainen auttaa itseään viimeiseen euroon saakka. Vasta sen jälkeen saa apua yhteiskunnalta.
Toimeentuloluukulla tarkastetaan kantasuomalaisen tulot, pankkitalletukset, käteisvarat ja muu omaisuus. Jos tuenhakija on pimittänyt varojaan esimerkiksi ulkomaiselle pankkitilille, tuet peritään takaisin. "

Tähän periaatteeseen toimeentulotuki nimenomaan perustuu. Kolumnissa todetaan, että "maassa maan tavalla ja kaikille sama sosiaaliturva ja työmarkkinat". Sosiaaliturva on jo kaikille sama.

Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta annetun lain 20 § lopussa todetaan seuraavaa:

" Vastaanottorahaa hakevan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon vastaanottorahaa myönnettäessä toimeentulotuesta annetussa laissa säädetyllä tavalla. "

Lain 20 § todetaan myös seuraavaa:

" Vastaanottorahan määrä on vastaanottorahan perusosalla katettavien menojen ja vähäistä suurempien terveydenhuoltomenojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus.

Vastaanottorahan perusosa kuukautta kohti on:

1) yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 290 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 85 euroa;

2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla 18 vuotta täyttäneellä 245 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 70 euroa;

3) perheensä kanssa asuvalla lapsella 185 euroa, ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa 55 euroa. "

Summa vastaa siis toimeentulotuen tasoa jo. Sekä määrältään, että siltä osin, että muu varallisuus on käytettävä ensiksi. Joko kolumni on tarkoitushakuinen tai sen kirjoittaja ei tiedä mistä hän puhuu. Se voi olla tarkoitushakuisen populistinen. Tällaisten tarinoiden avulla oikeutetaan sosiaaliturvan alasajo aivan kaikilta. Sekä suomalaisilta, että ulkomaalaisilta.

Enemmistö suomalaisista lienee sen verran fiksuja, että heihin ei uppoa radikaali ihmisviha kuten polttopullojen heittely vastaanottokeskuksiin. Rasismi täytyy siis esittää jotenkin tolkullisemmin ikään kuin maltillisen, kasvatuksellisen ja kohtuullisen vaatimuksen hengessä. Esitetään ikään kuin ongelma, jota ei ole. Kai tämä on sitä "tolkullisuutta" mitä presidenttiä myöten hehkutetaan.

Työmarkkinat taas eivät ole kaikille samat. Aivan samalla tavalla kuin suomalaisten pitkäaikaistyöttömien "aktivointia" ja kuntouttavaa työtoimintaa puolustellaan populistisilla tarinoilla "sohvalla makaajista ja ostarinotkujista", niin sama pätee myös turvapaikanhakijoihin. Päivi Räsänen onkin ehdottanut jo kotouttavaa työtoiminta. "Kuntoutettavia" ja "kotoutettavia" työläisiä ei tule asettaa vastakkain. Suomen ei pidä olla sellainen maa, jossa mikään ihmisryhmä joutuu tekemään töitä ilman palkkaa.

Konservatiivinen syrjäytymiskäsitys

Amerikka on hyvin konservatiivinen ja porvarillisahdasmielinen maa. Olen miettinyt, että mitä me jenkeille nauretaan kun me ollaan itse ihan samanlaisia. Kuten jenkit niin mekin olemme markkinafundamentalistinen kilpailuyhteiskunta.

Markkinafundamentalismi on demokratian vastainen ideologia. Yhden asian selitysmallit ovat lähtökohtaisesti totalitaristisia eli demokratian vastaisia. Markkinadiktatuuri (eli kilpailuyhteiskunta) ei ole moniarvoinen yhteiskunta. Se tunnustaa arvon vain rahalla ja kilpailulla.

Amerikkalainen unelma on kilpailu, työ ja menestyminen yhdistettynä konservatiivisilla arvoilla sekä kristillisellä työn eetoksella. Päivi Räsänen ehdottaa maahanmuuttajille kotouttavaa työtoimintaa. Hänen mukaansa mallia voitaisiin ottaa kuntouttavasta työtoiminnasta. Samanlaisella kiihkomielisellä työelämän linjoilla on kokoomus.

Räsäsellä on konservatiivinen syrjäytymiskäsitys. Sen mukaan kaikki mikä ei pyöri kirkon, perheen ja työssäkäynnin pyhän kolmiyhteyden ympärillä on syrjäytymiselle ominaista eli epänormaalia. Konservatiivien mukaan nämä tuovat ”rytmin arkeen”. Päivillä on kristillinen työmoraali.

Osallistavalla sosiaaliturvalla on merkittävät juuret jenkeissä ja ylipäänsä oikeistolaisessa konservatiivisuudessa. Sitä on haudottu konservatiivissa piireissä. Työttömien aktivointi tuli Suomeen jenkeistä. Lue lisää.

Maailmassa on tulossa näillä näkymin konservatiivinen vallankumous. Fasistiset arvot nostavat taas päätään kapitalismin ajautuessa kriisiin. Jokainen aikakausi määrittelee itse oman fasisminsa. Fasismia on myös työttömien aktivointi.

Porvarit ihannoivat jenkkejä. Tästä esimerkkinä eräs amerikanhehkuttaja on tullut Suomeen markkinoimaan kilpailuyhteiskuntaa. En muista nimeä. Hänen mukaansa suomalaiset valittavat liikaa. Sotatieteilijä Saara Jantunenkin häntä kehaisi. Samaan aikaan haukumme Venäjää. Mutta näin vainojen uhrien muistopäivää seuraavana päivänä kannattaa kehua Neuvostoliittoa. He vapauttivat Auswitchin orjatyöntekijät sorrosta. He toivat Suomeen sosiaaliturvan. Jenkit toivat aktivoinnin.

Kirjassa Syrjäytymisen yhteiskunta (Tuula Helne 2002) nostetaan esiin hyviä pointteja. Arvellaan, että yhteiskunnan ongelmat ratkeavat aktivoimalla ihmisiä yhteisöllisyyteen. Käsitys normaalista on liian suppea. Harva nuori kokee itseään syrjäytyneeksi vaikka ahtaiden luokitusten mukaan heitä luokitellaan syrjäytyneeksi riskiryhmäksi. Olisiko kyse ennemmin syrjäytetyistä eikä syrjäytyneistä?

Herää mieleen, että ollaanko ihmisestä huolissaan sen vuoksi, että hän ei ole tuottava yksilö vai halutaanko aidosti parantaa hyvinvointia? Myös syrjäytynyt voi kokea olonsa hyvinvoivaksi. Pakkoauttaja siis määrittelee ”syrjäytyneen” parhaan hänen puolestaan.

Elämme selfie-yhteiskunnassa, jossa tärkeintä on oma etu. Ihmisen on oltava kapitalistille tuottava marxilaisen tavarafetismin hengessä. En tiedä onko natsimenneisyyden peruja vai mitä, mutta suomalaisten suhtautuminen työntekoon on liian kiihkomielistä. Työelämän epäkohdista riittääkin sanottavaa.

Suomi-Weimari

Kalevan artikkelissa perustuslain tulkinnasta todetaan mm. seuraavaa:

" Jos katsotaan 1900-luvun Euroopan historian dramaattisempia kohtia tai vaikeimpia aikoja, niin yhtenä tunnusmerkkinä on se, että perustuslakiin on lähdetty puuttumaan tai jopa korvaamaan se poliittisten vaatimusten takia. Historiallisesti katsoen se on ollut huono tie. "

Turvapaikahakijoiden sosiaaliturvaa on suunniteltu alentaa perustuslain vastaisesti. Lue lisää: Alaluokkien aktivointia

Heikennyksiä on ajettu myös Tanskaan. Hesarin mukaan siellä hyväksyttiin parlamentissa laki, joka alentaa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten tukia noin puoleen nykyisestä. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on huomauttanut, että laki ei täytä Tanskan kansainvälisiä sitoumuksia.

Hesarin artikkeli on viime vuodelta. Parlamentti äänestää 26.1.2016 myös eräästä uudesta laista. ltalehden mukaan ”uutta (Tanskan) lakia on verrattu natsien toimintaan toisen maailmansodan aikana, kun he veivät juutalaisilta jopa kultahampaat suusta. (Hallituksen tiedottajan) mukaan vertaus on naurettava, koska samanlaiset määräykset koskevat sosiaalietuuksia nauttivia tanskalaisia”.

Iltalehti toteaa:

" Tiedonannon (lain) mukaan vihki- tai kihlasormuksia ei takavarikoida, kuten ei myöskään perhepotretteja ja arvomerkkejä, mutta pakolaiset voidaan pakottaa luovuttamaan esimerkiksi kellot, kännykät ja tietokoneet vastineena majoituksestaan. Lisäksi kaikki yli 1 400 euron käteisvarat takavarikoidaan. Alun perin summa oli vain 400 euroa, mutta hallitus nosti summaa. "

YK on Iltalehden mukaan varoittanut tämän uuden lain lietsovan pelkoa ja ulkomaalaisvihaa. Tällaisesta maasta Suomi on ottanut mallia sosiaaliturvaa suunnitellessaan. Tanskan ”osallistava sosiaaliturva” on päässyt jopa Kelan sivuille.

Fasismi on porvarillisen ylivallan muoto. Kun kapitalismi ajautuu kriisiin, niin sillä on tapana ajautua fasismiin. Kapitalismi on toki saavuttanut ihmiskunnassa paljon ja jopa hyödyttänyt ihmisoikeuksia (esim. säätyerioikeuksien kumoaminen). Se on kuitenkin tullut vaiheeseen, jossa se loukkaa ihmisoikeuksia. Kapitalismia puolustaneet historialliset liberaalidemokraattiset valistusajattelijat nimenomaan vastustivat orjuutta ja puolustivat ihmisoikeuksia.

Mietitäänpä historiaa esimerkiksi Weimarin tasavallan ajalta. Weimarin tasavallan liberaali perustuslaki takasi laajat kansalaisoikeudet. Siitä ajauduttiin natsi-Saksaan. Myös natsijohtaja Adolf Hitlerin hallitus oli porvarillinen. Hitler eivätkä natsit olleet yksittäisiä pahoja. Muutokset tapahtuivat huonompaan suuntaan nimenomaan perustuslaillisia oikeuksia lakkauttamalla. Muutosta tukemassa olivat niin porvarit kuin auktoriteettimyönteiset ”kunnon kansalaiset”. Muutokset tapahtuvat hitaasti myös huonompaan suuntaan. Katso wikipediasta lisätietoa natsien lakimuutoksista tästä.

Kirjoituksessani ”Porvarillinen ylivalta” tuon esiin porvareiden harjoittamaa nälvintää perusoikeuksia kohtaan.

Siinä kirjoitin mm. seuraavaa:

” Porvarit ovat tehneet natsien kanssa yhteistyötä ja suhtautuneet ihmisoikeuksiin kevytmielisesti. Rikkaita kapitalisteja oli Nurnbergissa syytettynä yhteistyöstä Saksan natsien kanssa. Suomessa taas rikkaat porvarit ajoivat Suomen sotimaan natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Esimerkki natsistisesta porvarista oli kokoomuslainen sisäministeri Toivo Horelli. Hän teki päätöksen juutalaispakolaisten luovuttamisesta natsi-Saksaan. Hän oli hyvin saksalaismielinen ja juutalaisvastainen kovan linjan oikeistopolitiikko. Juutalaiset kuljetettiin höyrylaivalla tuhoamisleirille. ”

Ammattiliitto JHL kirjoittaa mm. seuraavaa: ”Kokoomus haluaa maahanmuuttajista halpatyövoimaa ja joustoa työmarkkinoille”.

2010-luvulla eräs kokoomusnuori sanoi lapsilisien tukevan ”heikomman aineksen” lisääntymistä. Perusporvarillinen äärioikeistohallitus on nyt luomassa lisää Suomeen ”heikomman aineksen” työmarkkinoita. Nehän ovat Suomessa jo olleetkin osittain. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, mielenterveyskuntoutujat ja kehitysvammaiset tekevät Suomessa töitä virallisen työsuhteen ulkopuolella. Näistä ”kuntouttavista töistä” ei muodostu palkkaa tai eläkettä eikä muitakaan työsuhteen etuja.

Yksi natsien hankkeista oli Lebernsborn-lastenkotihanke. Lue Lokakuun liikkeen viimevuotinen uutisjuttu hankkeesta tästä. Fasismi ei ole aikaan tai paikkaan sidonnainen ilmiö. Se näkyy myös tänä päivänä. Natsi-Saksa ei täyttänyt demokraattisen valtion tunnusmerkkejä. Esim. THL:n mukaan niitä ei täytä myöskään suomalainen lastensuojelu. Lue lisää. Suomalaisessa yhteiskunnassa on siis fasistisia aineksia. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tiettyjä ehdottomia oikeuksia kuten perustuslaki ja ihmisoikeudet. Asiat eivät ole mustavalkoisia, mutta ihmisoikeudet ovat vähän niin kuin sananvapaus. Niitä joko on tai ei ole.

Vuonna 2000 silloinen pääministeri Paavo Lipponen pyysi Suomen valtion puolesta anteeksi juutalaisluovutuksia. Lipposen anteeksipyyntö ei riitä. Mielestäni Suomen on hyvitettävä natsimenneisyytensä ottamalla ihmisoikeudet tosissaan. Aloitetaan vaikkapa orjatöiden lakkauttamisesta ja yhteiskunnasta syrjäytettyjen oikeuksien tunnustamisesta. Natsit nimittäin pistivät ”yhteiskunnan heikompaa ainesta” orjatöihin.

Tarkennus 18.1.2016 klo 18.52: Lisätty tarkennus Iltalehden jutun pohjalta (sitaatti omaisuuden takavarikosta)

Porvarillinen ylivalta

Perustuslain tärkeimpiä tehtäviä on suojella kansalaisia totalitaariselta hallinnolta ja puolustaa demokratiaa sekä määritellä jokaiselle vähimmäisoikeudet. Fasismi loukkaa demokratiaa ja se on porvarillisen ylivallan muoto.

Fasismi on eräänlainen kapitalismin maastovaihde, jota rikkaat eliittiporvarit käyttävät työväenluokan ja ihmisoikeuksien sortamiseen. Kun ihmisoikeuksia välttävästi kunnioittava sivistysporvarismi katoaa niin tilalle tulee fasismia sympatisoiva uusliberalistinen kauppakamariöyhöttäminen.

Porvarit ovat tehneet natsien kanssa yhteistyötä ja suhtautuneet ihmisoikeuksiin kevytmielisesti. Rikkaita kapitalisteja oli Nurnbergissa syytettynä yhteistyöstä Saksan natsien kanssa. Suomessa taas rikkaat porvarit ajoivat Suomen sotimaan natsi-Saksan rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Esimerkki natsistisesta porvarista oli kokoomuslainen sisäministeri Toivo Horelli. Hän teki päätöksen juutalaispakolaisten luovuttamisesta natsi-Saksaan. Hän oli hyvin saksalaismielinen ja juutalaisvastainen kovan linjan oikeistopolitiikko. Juutalaiset kuljetettiin höyrylaivalla tuhoamisleirille. 

Vapaa markkinatalous (eli vapaakauppaliberalismi) oli utopia, joka johti natsismiin. Se ei toiminut Weimarin tasavallassa. Yhteiskunta tarvitsee aina sosialismia toimiakseen. Joskus historiassa on käynyt ikävästi ja valtaan ovat päässeet kansallissosialistit tai stalinistit. Ehkä realistisin ihanneyhteiskunta on keynesiläisyys (1980-luvun Suomen rakenteet) höystettynä uudistuneilla perusoikeuksilla, jotka sisältävät myös negatiivisia vapauksia.

Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen on haukkunut perustuslaillisia oikeuksia. Asia ilmenee Verkkouutisten artikkelista. Siinä todetaan mm. seuraavaa: ”Kansanedustaja huomauttaa myös, että kun perustuslain mukaan ei ketään saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstään, voi sama pykälä jättää aika monen kansalaisen kokonaan ilman työsuhdetta.”

Tämä pykälä on aika olennainen kun miettii vaikkapa mielipiteenvapautta. Jos joku on vaikka aatteellinen vasemmistolainen ay-toimija, niin joku työnantaja voisi mielellään erottaa tällaisen työntekijän. Olemme lipumassa kohti markkinadiktatuuria kun porvareiden suusta tulee tällaista puhetta.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) raportissa todetaan ”Lain vartijat” mm. seuraavaa: ”Tiukka perustuslain tulkinta tietää vähemmän demokratiaa. Julkisessa keskustelussakin tämä näkyy perusoikeudellistumisena, kun esimerkiksi hallituksen tavoitteet leikata sosiaalietuuksia haastetaan perustuslain vastaisina.”

Kyse ei ole demokratian vähentämisestä vaan nimenomaan turvaamisesta. Ihmisoikeudet kuuluvat demokratiaan. Tarkoittaneekohan EVA tällä selkeästi perustuslainvastaisia ideoita maahanmuuttajien ja kantaväestön eritasoisesta sosiaaliturvasta? Lue lisää: Alaluokkien aktivointia

Toinen kokoomusedustaja Ben Zyskowitch on tehnyt eduskunta-aloitteen, jossa hän vaatii työttömien tietosuojan heikentämistä. Hän vaatii, että työvoimaviranomaisilla olisi oikeus luovuttaa tarpeelliset tiedot työttömästä työnantajalle halusi työtön tätä tai ei. Kontrollipolitiikkaa halutaan siis lisätä. On tiettyjä oikeuksia, joita ihmisellä pitää olla. Ihmisoikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.  

Erityinen vallanalaisuus

Yhteiskunnan kontrolli kaikista vähäosaisimpia kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ja muut pakkotyöt ovat yhteiskunnan suosiossa. Kuten aiemmin kirjoitin, niin nyt myös maahanmuuttajille suunnitellaan erityistä työvelvoitetta. Lasten ja nuorten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat 20 vuodessa tuplaantuneet.

Lainasin kirjastosta oikeustieteilijä Aaro Ahteen kirjan Hallinto-oikeudellinen vapaudenriisto (Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja). Se on vuodelta 1950. Kirja antaa hyvin laajan käsityksen ihmisoikeuksista suomalaisessa hallintomenettelyssä - ja kulttuurissa.

Yksi kirjan kertomista tuon aikaisista pakkokeinoista on pakkotyölaitokseen sijoittaminen. Työlaitoshuolloksikin sitä kutsuttiin. Wikipedian mukaan työlaitokseen voitiin määrätä huoltoapulain, lapsen elatusavun turvaamisesta annetun lain tai irtolaislain nojalla.

Suomalainen sosiaali - ja työvoimapolitiikka on aina ollut hieman kontrolloivaa ja ihmisoikeuksia polkevaa. Hyviä suomalaisia iskusanoja ovat mm. työlaitoshuolto, sosiaalihuolto, punaorpohuolto, huoltosuunnitelmaneuvottelu, irtolaishuolto, raittiushuolto ja päihdehuolto.

Kirjassa tulee esille laitosvallan käsite (erityinen vallanalaisuus), joka on jo lainsäädännössä vanhentunut. Sen mukaan ihmisiä voitiin ikään kuin jakaa ns. "tavallisiin ja b-luokan kansalaisiin". Tavalliset kansalaiset olivat oikeusvaltioperiaatteen alaisia. Heidän vapauttaan voitiin rajoittaa vain eduskuntalakien mukaan. Laitoksissa asuvien "b-luokan kansalaisten" vapautta voitiin rajoittaa myös laitosten säännöillä. He eivät nauttineet siis yleisiä kansalaisoikeuksia.

Esimerkiksi kirjeiden vastaanottoa ja lähetystä voitiin laitosten omilla ohjeilla rajoittaa. Rajoitusten on nykyään perustuttava vain lakiin. Laitos ei siis saa keksiä omia rajoitusohjeita. Kaikki kansalaiset ovat nykyään yhdenvertaisia lain edessä.

Vankien osalta nykyään katsotaan vapauden menetys itsessään rangaistukseksi. Vankila voi siis vain käyttää lakiin perustuvia rajoituksia. Ei omia ohjeitaan. Vangit saavat esimerkiksi mennä naimisiin vankilassa. Se on hallinnollinen prosessi. Vangit voivat myös toteuttaa mm. uskonnonvapautta, joka on perustuslain takaama oikeus.

Erityinen vallanalaisuus eli laitosvalta on jäänyt kuitenkin laittomana tulkintana elämään. Yksi esimerkki tästä on mielenterveyshoito. Nokialla sijaitsevaan erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrinen tutkimus - ja hoitoyksikköön (EVA-yksikköön) kuljetaan metallinpaljastimen läpi. Lue tästä.

Metallinpaljastimen oikeutuksesta sinänsä voi olla mitä mieltä hyvänsä. Se on kuitenkin tulkittavissa mielenterveyslain 4 a - luvun mukaiseksi rajoitustoimenpiteeksi (22 i § henkilöntarkastus). Henkilöntarkastus voidaan toimittaa vain kun on perusteltua syytä epäillä, että potilaalla on vaatteissaan tai muutoin yllään kiellettyjä aineita tai esineitä. Se ei siis olla kaavamainen toimenpide kuten EVA-yksikössä metallinpaljastus on.

Henkilöntarkastuksen lisäksi laissa on olemassa henkilönkatsastus. Se on vakavampi toimenpide. Siinä tutkitaan onko potilaalla kiellettyjä aineita tai esineitä kehossaan. Se voi sisältää puhalluskokeen, veri-, virtsa- tai sylkinäytteen ottamisen. Lastensuojelulaitosten (lastensuojalulaki) osalta henkilönkatsastus on tulkittu hyvinkin tarkkaan. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on linjannut päätöksessään (pvm 09.09.2010 / dnro OKV/1227/1/2009), että nuorta ei voi puhalluttaa häkämittarilla tupakoinnin tarkastamiseksi. Tupakka ei ole laissa tarkoitettu päihdyttävä aine.

Tutustumalla oikeuskäytäntöön selviää useita erilaisia perusoikeuksien rajoituksia. Erityinen vallanalaisuus olisi pitänyt loppua viimeistään vuoden 1995 perusoikeusuudistukseen. Valitettavasti Suomessa on kansan kahtiajako oikeusturvaa ansaitsemattomiin edelleen voimassa.

Suomalainen yhteiskunta on mennyt viime aikoina hyvin oikealle. Uusliberalismin suuntaan. Jopa sosiaalidarwinismiin ja äärioikealle. Kirjoitin laitosvaltaisesta Suomesta 1.1.2016 mm. seuraavaa: "Suomi on saanut myös oikeusministerin, joka ei ymmärrä oikeusturvaa saati laitosvallan kieltoa. Hän taannoin ihannoi kuolemantuomiota vaikka se on perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Hän ihmetteli myös sitä, että edes murhatuomio ei keskeytä turvapaikka – ja oleskelulupaptosessia. Ei keskeytäkään, mutta vanki tullaan myöhemmin karkoittamaan ulkomaalaislain perusteella mikäli häntä ei odota kohtuuton kohtelu kotimaassaan. Turvapaikkakysymys, oleskelulupa ja karkoittaminen on siis hallinnollinen prosessi, jota ei voida käsitellä rikosprosessin yhteydessä. Se on vähän niinkuin ne vankilahäät."

Kirjoitettu ja lähetetty Lokakuun liikkeelle 6.1.2016