Perustuslaillisen ja subjetiivisen oikeuden rikkojat meinasivat viedä köyhiltä ruoan suusta

Lue aikaisempi blogikirjoitukseni tästä aiheesta täältä (niin ymmärrät paremmin mistä on kyse):
http://henriautero.blogspot.fi/2014/03/suonenjoen-sosiaalilautakunta-teki.html

Kyse oli toimeentulotuen leikkauksesta, joka oli lainvastainen. Onneksi tieto kulki Suonenjoella nopeasti ja laiton leikkaus peruttiin ennen kuin viranomaisrikolliset kerkesivät tehdä viattomille ihmisille vahinkoa. Tein asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska halusin tutkituttaa asian myös niin sanottuna jälkipuintina. Päätös annettiin 7.5.2014. Tein siis kantelun asiasta saamieni lehtitietojen perusteella.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin antoi kyseisessä päätöksessään huomautuksen Suonenjoen kaupungin sosiaalitoimelle, sosiaalijohtajalle ja niille luottamushenkilöille, jotka äänestivät kyseisen leikkauksen puolesta. Lisäksi Sakslin kiinnitti sosiaalijohtajan huomiota liittyen virkamiehen esteellisyysvaatimuksiin.

Sakslinin ratkaisun voit lukea täältä:
https://docs.google.com/file/d/0B-pBvvvhxaHLYnVUcXVoTTB3YjQ

Apulaisoikeusasiamies totesi kanteluuni antamassaan ratkaisussaan tiivistettynä muun muassa seuraavaa:
- Sosiaalilautakunnan päätös oli perustuslaillisen oikeuden (viimesijainen toimeentulo) ja erityisesti toimeentulotukilain vastainen. Laintulkinta on valtakunnallista ja tuen tarve tulee arvioida yksilöllisesti sekä perustuslain mukaan jokaisen vähimmäistoimeentulo on turvattava. Toimeentulotuki on (vähimmäistoimeentulon takaava) subjektiivinen oikeus eikä kunnan päätettävissä. Leikkausta ei siis voida perustella määrärahasyillä.
- Apulaisoikeusasiamies piti menettelyä erittäin vakavana ja moitittavana.
- Apulaisoikeusasiamies piti lainvastaisena sitä, että sosiaalijohtaja antoi asiassa selvityksen sosiaalilautakunnan puolesta ja sen hyväksymänä, koska kanteluni kohdistui myös sosiaalijohtajaan eli tällöin hän oli esteellinen antamaan selvityksen apulaisoikeusasiamiehelle.
- Apulaisoikeusasiamies antoi kanteluni johdosta huomautuksen Suonenjoen sosiaalitoimelle, sosiaalijohtajalle ja sosiaalilautakunnan niille jäsenille, jotka äänestivät lainvastaisen leikkauksen puolesta.
--------------
Eipä tähän oikein muuta voi sanoa, että todella törkeää viranomaisten ja politiikkojen mielivaltaa. Tämä on ensimmäinen kerta kun myös poliitikot saavat huomautuksen kanteluni johdosta (aivan sosiaalilautakunnan jäsenet ovat siis kunnallispolitiikkoja). Aiemmin ovat siis ”vain” virkamiehet saaneet moitteet.

Voima-lehden teesi ”Raha ei lue lakia” kuvaa tätä Suonenjoen tapausta oikein hyvin.
Mitäpä jos pidettäisiin seuraavat kiakkokemut Suonenjoella? Mitäpä sitä rahvas rikos – ja järjestyslaistakaan kun ei virkamiehet ja poliitikot perustuslaistakaan… Tää oli sitten vitsi, joten löytynee parempiakin kiakkokemukaupunkeja, esimerkiksi Helsinki, Tampere ja Turku.

EDIT: Pedanttina persoonana tarkensin otsikkoa, että kyse on nimenomaan perustuslaillisesta (ja subjektiivisesta) oikeudesta (eli toimeentulotuesta), eikä niinkään perustuslaista lakiterminä. Lisäsin ja tarkensin nämä seikat myös tekstiin. Kaupunginhallitus käytti asiassa onneksi otto-oikeuttaan ja palautti asian sosiaalilautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi.

Pakkotyö ja perustuslaki

Aiempi blogikirjoitukseni käsitteli sosiaali – ja terveysministeriön suunnitelmia lisätä vastikkeellista sosiaaliturvaa (ns. kuntouttava työtoimintaa).

Tässä blogikirjoituksessani käsittelen samaa aihepiiriä. Voit lukea sen täältä, ellet ole jo lukenut (jonka pyydän lukemaan ennen kuin jatkat tämän tekstin lukemista pidemmälle, jotta sisäistät asian).

Viittaan yllä mainittuun blogikirjoitukseeni, jossa mainitaan mm. kuinka tämä kuntouttava pakkotyö on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista.

Ja katsotaanpa hieman tarkemmin mitä se perustuslaki sanoo tästä pakkotyöstä:

19 § 1 mom: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

= Ei kykene, koska ei ole töitä.

19 § 2 mom: Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

= Niinpä. Eli taataan oikeus perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden johdosta. Tätä turvaa ei voi riistää vaikka henkilö kieltäytyisi tanttojen työpajoista. Muu työ kuin palkallinen työ on siis pakkotyötä. Tämä on verrattavissa siihen jos työkyvytön tai vanhus joutuisi tekemään pakkotöitä.

18 § 1 mom: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

= Hmm. Eli eipä onnistu työpajoilla puurtaminen ilman lainmukaista palkkaa.

Kuntouttavasta työtoiminnasta löytyy myös mielenkiintoinen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös (eli vuosikirjaratkaisu), jonka voit lukea täältä.

Kyseisessä tapauksessa viranomaiset olivat soveltaneet lakia väärin ties kuinka kauan ennen kuin KHO vihelsi pelin poikki. Asia koskee työvoiman palvelukeskuksia.

Eräs mielenkiintoinen seikka on se, että tällainen pakkotyö muistuttaa erittäin suuresti Suomen sotien jälkeisiä hätäaputöitä. Lue lisää hätäaputöistä täältä. Eli siis noissa hätäaputöissä sai välttämättömän toimeentulon ja ylöspidon. Aika lailla sama idea siis kuin ministeri Paula Risikonkin mallissa. Ruokapalkalla töihin tai muuten työttömyysturvaan tulee karenssi (tai toimeentulotukeen 20–40 prosentin leikkaus). Näiltä kuntouttavan pakkotyön mainosmannekiineilta on kuitenkin unohtunut se tosiseikka, että sotien jälkeisistä ajoista on jo hieman vierähtänyt aikaa.

Risikon karhukoplaan kuuluvat Risikon lisäksi mm. Rauman kaupungin sosiaali – ja terveysjohtaja Antti Parpo, TVY:n puheenjohtaja ja työpaikkakiusaaja Lea Karjalainen ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Risikon karhukoplaan kuuluu aika mielenkiintoinen ja ailahteleva ihminen, nimittäin työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen, joka on saanut tuomion työpaikkakiusaamisesta Helsingin käräjäoikeudessa. Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimpaan oikeuteen ei haettu valituslupaa eli osapuolet tyytyivät hovioikeuden ratkaisuun.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio ja Helsingin hovioikeuden tuomio ovat julkista tietoa (julkisuusperiaate), jotka sain pyytämällä tuomioistuimilta.

Nuo tuomiot siis kertovat työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtajan Lea Karjalaisen harrastamasta työpaikkakiusaamisesta. Tuo TVY on Karjalaisen johdolla siis mukana organisoimassa mm. tuota osallistavaa sosiaaliturvaa (ns. kuntouttavaa työtoimintaa). Siinäpä meillä on oikein esimerkillinen ihminen puhumaan kuntouttavan työtoiminnan ja pakkotyön autuudesta ja ihanuudesta.

Karjalainen siis kiusasi työkaveriaan niin, että hänestä tuli työkyvytön. Sekö kuntouttaa?

Epäjohdonmukaisuudesta kertoo mm. lisäksi se, että kuinka Karjalainen vielä muutama vuosi sitten puhui oikein kauniisti työttömien syrjintää ja työttömyysturvan heikentämistä vastaan sekä kritisoi sosiaaliturvan vastikkeellistamista. Nyt kauniit puheet ovat vaihtuneet keppiin: työttömille hän tarjoaa osallistavaa aktivointia ja työpajatyöhön patistamista (kun palkkatöitä ei löydy, niin sitten pakkotöihin). Karjalaisella on siis takki kääntynyt, kun hän on päässyt mukaan eliitin työryhmään.

Sen lisäksi, että kuntouttava työtoiminta vastikkeellisen sosiaaliturvan muotona rikkoo esim. kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja perustuslakia, se rikkoo tasa-arvoon liittyvää lainsäädäntöä. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että samasta työstä on maksettava JOKAISELLE sama palkka. Tätä vaativat ainakin työsopimuslaki ja työehtosopimukset sekä epäsuoremmin yhdenvertaisuusperiaate (perustuslain syrjintäkielto). Kaikki työ, josta ei makseta lakien (esim. työehtosopimukset) mukaista palkkaa on laitonta (= pakkotyö). Pakkotyöllä tarkoitan tässä yhteydessä työtä, joka tehdään vastoin tahtoa. Tahdonvastaisuudeksi lasketaan esim. ihmisoikeusjuridiikassa myös jonkin pakotteen / seuraamukseen uhalla tehty työ. Tällainen voi olla myös hallinnollinen pakote / seuraamus, esimerkiksi karenssi tai alennettu toimeentulotuki.

Korkein oikeus on myös linjannut, että hallinnollinen seuraamus on rinnastettavissa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kerta ihmistä ei voi pakottaa työhön (säätämällä siitä rikoslaissa) esimerkiksi vankilan tai jonkin muun rikosoikeudellisen seuraamuksen uhalla
(=rikosoikeudellinen seuraamus), jollei hän ole syyllistynyt rikoslainmukaiseen tekoon (eli pois luetaan yhdyskuntapalvelus), joten ihmistä ei voi myöskään pakottaa tekemään työtä, josta hän ei saa lainmukaista palkkaa esimerkiksi hallintopäätöksen (esim. karenssi tai alennettu toimeentulotuki) uhalla (= hallinnollinen seuraamus). Lisää tästä KKO:n linjauksesta voi lukea aiemmasta blogikirjoituksestani (linkki tämän kirjoituksen alussa).

On aivan eri asia, jos se työkkärin virkailija tarjoaa töitä, joista saa OIKEAA PALKKAA ja työnhakija näistä kieltäytyy. Mutta jos tarjolla ei ole töitä, joista saa SITÄ OIKEAA PALKAA, niin tällöin yhteiskunta on velvollinen maksamaan työttömyyskorvauksen. Sellaista työtä ei siis määritellä laittomaksi, josta SAA OIKEAA PALKKAA. Lisää juridisia perusteluja esimerkiksi tähän asiaan voit lukea aiemmasta blogikirjoituksestani (linkki tämän kirjoituksen alussa). Hyvin yksinkertaista juridiikkaa mielestäni. Ja sehän sen työttömyyskorvauksen alkuperäinen idea onkin.

Kuten aikaansa seuraavat ihmiset tietävät, niin paljon pienemmistäkin tasa-arvoasioista on noussut hyvin suurikin julkinen keskustelu. Lillukanvarsistakin tapellaan välillä, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, että Suomessa laitetaan ihmisiä pakkotöihin ruokapalkalla. Kuntouttavana työtoiminta tehdään töitä laidasta laitaan: On esimerkiksi toimistohommia, tekstiilitöitä, puutöitä ja tietokonehommia. On tehty mölkkypelejäkin ja matkahuoltoakin pyöritetään osallistavalla sosiaaliturvalla. Lisäksi jossain päin Suomea on jopa tiiliseinää purettu ruokapalkalla.

Se, että jokin laki on ristiriidassa, esimerkiksi perustuslain kanssa, ei ole mitenkään erityisen harvinaista. Suomesta puuttuu riippumaton perustuslakituomioistuin. Tällä hetkellä sitä, ettei säädetä perustuslainvastaisia lakeja, valvoo yksittäisistä kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta. Monet oikeusoppineet pitävät nykyistä mallia puolueellisena ja epäluottamusta herättävänä. Lisäksi jälkikäteiskontrolli puuttuu täysin eli esimerkiksi kukaan yksittäinen vääryyttä kokenut kansalainen ei voi tehdä valitusta perustuslakituomioistuimeen, koska sellaista ei ole. Esimerkiksi Saksassa on käytössä perustuslakituomioistuin. Saksassa on mahdollista myös esimerkiksi se, että tietty määrä kansalaisia (joukkokanne) voi tehdä perustuslakituomioistuimelle aloitteen siitä, että tuomioistuin tutkii, onko jokin laki ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli perustuslakituomioistuin havaitsee, että jokin laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, se voi määrätä kyseisen lain lakkautettavaksi.

Paula Risikko on huomannut, että termi ”vastikkeellinen sosiaaliturva” ei pure kansalaisiin, minkä johdosta hän on alkanut puhua ”osallistavasta sosiaaliturvasta”. Siis nimi vain vaihdetaan, jotta ihmisoikeusrikos voisi onnistua. Siis paskaa puhutaan ja asioita peitellään. Tämänkaltaista työleirejä ihannoivaa propagandaa harrasti myös eräs saksalainen ministeri nimeltään Joseph Goebbels aikoinaan 1930- ja 40-luvuilla.

Työttömät kuulevat välillä juttuja sosiaali- ja työvoimavirkailijoiden suusta, kuinka ihanan kuntouttavaa ja mahtavaa sekä arkielämänhallintaa parantavaa se kuntouttava työtoiminta on. Liiallinen työn ihannointi ei ole mielestäni hyvä asia.

Ja nyt faktat oikeasti pöytään.

Tutkimukset osoittavat, että kuntouttava pakkotyö parantaa työttömän työllistymismahdollisuuksia vain harvoissa tapauksissa. Itseasiassa vain noin viidessä prosentissa tapauksista. Tätä ei Risikko ole halunnut kertoa julkisuuteen. Joidenkin yhteinen hokema näyttää siis olevan, että kuntouttava pakkotyö vapauttaa. Arbeit macht frei. Kuntouttavassa pakkotyössä on siis samoja piirteitä kuin fasismissa ja natsismissa.

Niille, jotka menettävät työttömyysetuutensa suosittelen seuraavaa toimintatapaa:

1. Valitus työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle
2. Valitus vakuutusoikeuteen
3. Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
4. Jos ja kun valitus otetaan tutkittavaksi ja olet mahdollisesti saanut maksuttoman oikeusavun niin sitten asianajajaksi vaikka Täti Tomera ajamaan innokkaasti tätäkin tasa-arvoasiaa.
5. Pakkotyö loppuu, koska se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista.

Toimeentulotukiasioissa sama juttu (mutta hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kautta).

EDIT: Tekstiä tarkennettu

Muut lähteet:

http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23954?&print=true

http://www.istv.fi/kotimaa/vid-1288615656246.html

http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1387455557275.html

http://www.tiedonantaja.fi/2013-12-3/orjatyota-vai-tulevaisuuden-tyollistamista-

http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_perustuslakituomioistuin

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/puumala_ehdottaa_riippumatonta_perustuslakituomioistuinta_6406937.html

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Suomeen+tarvitaan+perustuslakituomioistuin/a1356149876129

http://yle.fi/uutiset/heinaluoma_perustuslakituomioistuimelle_perusteita/7071527

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-3/tyottomien-virallinen-aanitorvi

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012040415411888_uu.shtml

Sosiaaliturvan vastikkeellistaminen rikkoo ihmisoikeussopimuksia

Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan sosiaaliturvan vastikkeellistamista. Työttömän henkilön tulisi siis työskennellä sosiaaliturvan eteen työpajalla. Virkamiehet ovat keksineet kyseiselle uudistushankkeelle positiivisemmalta kuulostavan markkinointinimen ”osallistava sosiaaliturva”. Siis mielikuvamarkkinointia ja propagandaa.

Lisäksi puhutaan työllistämisestä, vaikka kyse on vain pakkotyöstä (ei siis ansiotyöstä). Uudistusta valmistellaan sitä varten perustetussa työryhmässä sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok) johdolla. Sosiaaliturva on monien ihmisten kohdalla jo nyt vastikkeellinen, koska näitä tukityöllistämispajoja on jo olemassa sekä myös nykyinen laki mahdollistaa pakkotyön. Tukityöllistämispaja voi olla esimerkiksi jokin yhdistys / säätiö (tai kunnan omistama), joka ”tarjoaa” työtä työttömille 9 euron päivärahamaksulla (jonka Kela maksaa työttömälle).

Eihän siinä mitään, että halukkaille löytyy jotain tekemistä, mutta mielestäni tuon työpajatoiminnan pitäisi perustua vapaaehtoisuuteen. Jos työtön kieltäytyy osallistumasta tähän niin sanottuun ”kuntouttavaan työtoimintaan” tai miksi sitä nyt halutaan kutsua, niin tukien leikkaaminen ei ole oikein.

Aivan. Luitte aivan oikein. Tukia voidaan tämän perusteella leikata. Tämän mahdollistava laki on ollut voimassa jo pitkään. Mikäli työnhakija kieltäytyy tästä kuntouttavasta pakkotyöstä, niin hän menettää työttömyysetuutensa (karenssi) ja joutuu toimeentulotuelle. Toimeentulotukea alennetaan kieltäytymisen takia 20%:a ja kieltäytymisen toistuessa 40%:a. Nyt ministeriö meinaa, että valtakunnalliseksi tavoitteeksi otettaisiin se, että jokaiselle työttömälle löytyisi tällainen ns. tukityöpaikka. Lisäksi ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavat voidaan myös jatkossa mahdollisesti ottaa tämän pakkotyön piiriin.

Lisäksi on suunnitteilla, että myös yrityksille annettaisiin mahdollisuus käyttää näitä kuntoutujia työvoimanaan (ihan samoilla säännöillä kuin kunnat ja yhdistykset). Suomeen ollaan siis luomassa orjatyömarkkinoita ja orjatyövoimaa sekä julkiselle, että yksityiselle sektorille. Nykyhetkellä työssäkäyvät ihmiset voivat siis pelätä jatkossa työpaikkansa puolesta kun yritykselle tai kunnalle yms. on edullisempaa ottaa työttömiä kuntoutujia pakkotyöhön kuin käyttää normaalia palkkatyövoimaa. Työttömiä voidaan jo tälläkin hetkellä määrätä työkokeiluun johonkin yritykseen samalla yhdeksän euron korvauksella. Siellä hän tekee samaa työtä rinta rinnan sellaisen kanssa, jolle maksetaan vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa (eli oikeaa palkkaa).

Mediassa käyty keskustelu sosiaaliturvan vastikkeellistamisesta on hyvin yksipuolista (ei siis ollenkaan objektiivista) ja puolueellista propagandaa. Mediassa on tuotu esiin vain kuntouttavan työtoiminnan autuutta ja ihanuutta. Arbeit macht frei. Työ vapauttaa. Suomalainen media ei ole uutisoinut esimerkiksi siitä, että sosiaaliturvan vastikkeellistaminen rikkoo kansainvälisiä ihmissoikeussopimuksia. Eihän eliittiä myötäilevä media halua nostaa esiin näitä asioita.

Pakollisen työn laiton käyttö kiellettiin jo vuonna 1930 ILO:n (eli kansainvälisen työjärjestön) yleissopimuksessa numero 29. Suomi ratifioi kyseisen sopimuksen jo vuonna 1935. Sopimuksessa pakollinen työ nähtiin tarkoittavan: ”kaikenlaista työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut”. Lisäksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja YK:n ihmisoikeuslauselma kieltävät tällaisen toiminnan. Eli myös niissä on samanlainen periaate kuin ILO:n sopimuksessa. Näitä periaatteita kutsutaan orjuuden ja pakkotyön kielloksi.

Saamani tiedon mukaan Metalliliitossa ollaan pöyristyneitä tällaisesta pakkotyövoiman käytöstä. Ja niin sietää ollakin. Suomen hallituksen asettama tavoite oli taannoin, että Suomeen saadaan valtakunnallisesti 100 000 uutta työpaikkaa. Samaan aikaan jätetään kuitenkin tukematta STX:n telakan rakentamista, jolla oltaisiin saatu 25 000 uutta työpaikkaa. Tuolla oltaisiin tehty 25 000 ihmistä onnelliseksi (varmasti moni nuorikin joukossa), mutta ilmeisesti nuo 25 000 tavallista ihmistä ei ole Suomen hallitukselle tarpeeksi tärkeitä, jotta hallitus olisi jaksanut vaivautua tekemään mitään asian hyväksi. Ja olisihan tuo ollut 25%:a (neljäsosa) valtakunnallisesta tavoitteesta. Samaan aikaan päättäjät (kunnat ja valtio) satsaavat erityisesti Rauman alueelle (ns. pilottimalli) monia kuntouttavia tukityöpaikkoja, kun sieltä on irtisanottu telakkatyöntekijöitä (koska valtio ei ole halunnut antaa STX:lle tukea). Ja unohtamatta siihen päälle vielä kreikkalaisten pankkien tukipaketteja ja muita hölmöyksiä. Raumaa voidaan siis pitää malliesimerkkinä kuntouttavasta työtoiminnasta. Suomenmaan 25.2.2014 päivätyssä lehtiartikkelissa oli maininta, että Rauman alueelle satsataan kuntouttavaa työtoimintaa suurella syyllä sen vuoksi, koska valtio ei halunnut tukea STX:n telakkaa (ironista kyllä, että kreikkalaiset pankitkin nähtiin parempana ja tuottavampana kohteena) kuin nämä 25 000 uutta työpaikkaa.

Iltalehti uutisoi 1.2.2014, että Helsingin kaupunki vie näiltä ns. kuntouttavan työn tekijöiltä ruokaedun, mikä tarkoittaa sitä, että tuo 9 euron päivärahamaksu menee siis käytännössä työpaikkaruokailuun. Vastaava käytäntö on myös monilla muilla työpajoilla eri puolella Suomea. Maksutonta ruokailua ei ole siis kaikilla työpajoilla Suomessa. Nämä ns. kuntoutujat tekevät siis työtä käytännössä ruokapalkalla.

Ministeri Paula Risikon toiminta on mielestäni tietyiltä osin verrattavissa erään saksalaisen arkkitehdin nimeltä Albert Speer toimintaan. Speer käytti orjatyövoimaa rakennuttaessaan natsi-Saksaa isoine rakennushankkeineen. Myös Suomessa on tehty raskaita rakennustöitä ruokapalkkaa vastaan (siis kuntouttavana työtoimintana). Jossain päin Suomea on jopa purettu tiilitaloja tms. Jokainen osaa varmaan kuvitella miten kävi jos tästä kieltäytyi (luultavasti joutui kaasukammioon). Speerin ja kumppaneiden osallistava lääke oli siis tuo kaasukammio. Risikon osallistava lääke on sosiaaliturvan menettäminen tai leikkaaminen. Kummallakin on siis pohjimmiltaan kuitenkin sama tavoite (saada halpatyövoimaa). Speer tuomittiin Nunbergissa 20 vuoden vankeusrangaistukseen orjatyövoiman käytöstä. Ainut palkka oli ruokapalkka (täytyyhän sitä hengissä ja terveenä pysyä, jotta voi rakennustöitä tehdä). Mutta eipä tuossa Risikonkaan mallissa käytännössä muuta palkkaa työstä saa kuin ruokapalkan ja välttämättömän perusturvan.

Mielenkiinnolla odotan, milloin Suomen valtio tuomitaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa sopimusrikkomuksista. Se edellyttäisi tosin, että joku jo orjatyön uhri vaivautuu viemään asiaan ihmisoikeustuomioistuimeen sekä käymään ensiksi tietysti läpi kotimaisen valitusprosessin. Tulisi Suomelle taas yksi ihmisoikeustuomio lisää (jälleen kerran). Suomella on pohjoismaista eniten ihmisoikeustuomioita (ja lisää ropisee tällä nykymenolla). Eräällä tuttavallani on tällainen probleema, että työttömyysturvaan on tulossa karenssi (mikäli hän kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta). Sanoin hänelle, että kulkee nyt ihmeessä kotimaisen valitustien loppuun (mikä on ihmisoikeusvalituksen edellytyksenä), jonka jälkeen tekee valituksen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kerroin myös hänelle, että samalla hän voisi vaikuttaa Suomen ihmisoikeustilanteeseen (ja jopa parantaa sitä) – siis sen johdosta, että valittaisi ihmisoikeustuomioistuimeen. Eihän tämä voi oikeasti jatkua näin, että ihmisoikeuksille viitataan kintaalla.

Speerin eduksi mainittakoon, että hän katui myöhemmin toimintaansa. Risikko ei osoita minkäänlaista katumusta. Risikko vie hanketta tukka putkella eteenpäin vaikka se on selvästi eri ihmisoikeussopimusten (eli Suomen allekirjoittamien ja ratifioimien sitoumusten) vastainen. Lisäksi toiminta rikkoo myös Suomen perustuslakia. Lisäksi perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus sosiaaliturvaan ja välttämättömään huolenpitoon. Siis joka ei kykene (ei kykene, koska ei ole töitä). Tämä oikeus vaarantuu kun henkilö pakotetaan rangaistuksen uhalla palkattomaan työhön.

Pakkotyön kieltävissä ihmisoikeussopimuksissa pakkotyöllä tarkoitetaan siis kaikenlaista työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä, ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Pakkotyöhön osallistumista ei voida edellyttää rangaistuksen uhalla eikä siihen voida tietenkään muutenkaan pakottaa. Pois luetaan tietysti yhdyskuntapalvelus (rikoksen johdosta) ja kansalaispalvelus (armeija ja siviilipalvelus). Tukien leikkaaminen tai evääminen (eli menettäminen) pakkotyöstä kieltäytymisen johdosta on hallinnollinen seuraamus.

Ihmisoikeussopimusten näkökulmasta hallinnollinen seuraamus ei voi pakottaa ihmistä tekemään työtä, josta ei saa palkkaa. Väännetäänpä rautalangasta: hallinnollinen virkamies (esim. sosiaaliviraston tai työkkärin täti - tai setä) ei voi pakottaa työtöntä ihmistä tekemään työtä, josta ei saa palkkaa (ei edes epäsuorasti minkään velvoitteen kuten sosiaaliturvan leikkaamisen tai menettämisen uhalla). Sosiaaliturvan leikkaaminen tai menettäminen on rangaistus (hallinnollinen seuraamus), jolla ei voida velvoittaa tekemään pakkotyötä (eli toisin sanoen vaatia rangaistuksen uhalla työtöntä ihmistä tekemään työtä, josta ei saa palkkaa). Joku saattaa kysyä, että miksi tämä pakkotyötä koskeva kielto ei koske ansiotyöstä (eli sellaisesta työstä, josta saa OIKEAA PALKKAA) kieltäytymistä (siis on täysin mahdollista leikata tukia myös OIKEASTA palkkatyöstä kieltäytymisen perusteella – siis työstä josta saa OIKEAA PALKKAA). No ehkä siksi, että siinä ei synny velvoitetta tehdä työtä, JOSTA EI SAA PALKKAA. Se vaan nyt kuuluu valtion (Kela), kuntien (sosiaalivirastot) ja työttömyyskassojen tehtäviin huolehtia siitä, että niille, joille ei löydy OIKEAA PALKKATYÖTÄ, maksetaan asiamukainen sosiaaliturva ilman leikkauksia.

Korkein oikeus (KKO) on katsonut ennakkopäätöksessään (KKO:2013:92, Dnro: R2012/447, Taltionro 2660, pvm 18.12.2013), että hallinnollisessa järjestyksessä määrätty seuraamus on rinnastettavissa rikoksesta annettavaan rangaistukseen. KKO:n linjausta soveltaen kyseessä on rikoksesta annettavaan rangaistukseen rinnastettava seuraamus. Ratkaisu koski veroasioita, mutta on rinnastettavissa myös muihin hallinnollisiin seuraamuksiin. Kertaan vielä, että ILO:n pakkotyötä koskevan yleissopimuksen mukaan pakkotyö on kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltain henkilöltä ja johon henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Lisää mm. tästä KKO-tapauksesta seuraavassa lihavoidussa kohdassa tätä tekstiä.

Pakkotyön määritelmä syntyy siis siitä, että työtön tekee työtä ILMAN PALKKAA. Tällöin syntyy velvoite hallinnollisessa menettelyssä annetun rangaistuksen (eli tukien leikkaamisen tai menettämisen) uhalla tehdä työtä, josta EI SAA PALKKAA. Tällaisen velvoitteen syntyminen ei siis ole lainmukaista. Ihmistä ei voida siis velvoittaa tekemään työtä, joka ei ole kansallisten lakien (mukaan lukien kansallisten velvoitteiden esim. juuri nämä ihmisoikeussopimukset) mukaista. Kansalliseen lakiin (eli Suomen lakiin) perustuvia lakisääteisiä ja pakollisia oikeuksia ovat esim. työehtosopimukset (mm. palkkaus ja työajat), työeläkevakuutus (eli se, että tehdystä työstä kertyy myös eläkettä), työttömyysvakuutus (eli ansiosidonnainen työttömyysturva), työtapaturmavakuutus ja työterveyshuolto. Työ, jossa ei noudateta näitä tai muita lakeja, on laitonta. Nämä ns. kuntoutujat eivät ole lakiteknisesti ottaen edes työsuhteessa. Sen lisäksi, että he eivät saa palkkaa, niin heille ei kerry tehdystä työstä eläkettä eikä ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Työterveyshuoltoa heillä ei ole (he ovat siis vain julkisen terveydenhuollon piirissä – eli kunnallisen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon).

Joillakin työpajoilla käteen ei oikeasti edes jää tuota 9 euroa (Kelan päivärahamaksu työttömälle per / ns. kuntouttava työpäivä), koska se menee työpaikkaruokailuun (joka ei ole jokaisella työpajalla maksutonta). Eli käytännössä he tekevät työtä ruokapalkalla. Työtapaturmavakuutuksen sentään kunta on velvollinen järjestämään.

Ainoa tällaista kuntoutusta mahdollisesti puoltava seikka on siis joidenkin sosiaali-ihmisten olettamus siitä, että tällainen työ kuntouttaa. Okei, voihan siitä olla joillekin apua (hyvä, että heille löytyy työpajoja), mutta täytyy ottaa myös sellaisten ihmisten ihmisoikeudet huomioon, jotka eivät koe tällaista työtoimintaa  kuntouttavana. Siis mielestäni laista pitäisi poistaa tuo kohta, jonka mukaan on mahdollista alentaa tai lakkauttaa sosiaalitukia, jos henkilö ei suostu palkattomaan työhön (eli kuntouttavaan työtoimintaan). Lakiteknisesti ottaen nämä ns. kuntoutujat ovat asiakkaita, jotka saavat kuntoutusta – eivät siis työntekijöitä. Jos vaikka Erkki Esimerkille tulee flunssa, niin kukaan ei pakota häntä menemään lääkärin.

Tällainen työllistäminen on pakkoauttamista ikään kuin aikuisen ihmisen huostaanottaminen päiväkerhoon sosiaaliturvan leikkaamisen tai menettämisen uhalla.

Voidaan myös perustellusti kysyä onko kuntouttavaan työtoimintaan liittyvää pakkotyövelvoite ne bis in idem - kiellon vastaista? Ne bis in idem -kiellolla tarkoitetaan kieltoa rangaista kahdesti. Eli voidaanko hallinnollista seuraamusta (eli tukien leikkaamista) langettaa uudelleen, uudelleen ja yhä uudelleen kun OIKEAA TYÖTÄ ei vain yksinkertaisesti löydy? Ja siihen vielä päälle mahdolliset petostuomiot. Ei sekään välttämättä ole ihan lain – tai ihmisoikeussopimusten – mukaista. Korkein oikeus on siis edellä mainitsemassani ratkaisussaan tiivistettynä todennut, että ne bis in idem - kielto koskee myös hallinnollisia seuraamuksia (eikä siis vain rikosoikeudellisia).

Kyse oli siitä, että veronkorotus ja petostuomio katsottiin tuplarangaistukseksi. Sosiaalituille lienevät kuitenkin käytännössä eri säännöt, koska tuen takaisin perintää ei määrätä korotettuna. Alla tulkintaohjeita.

https://www.minilex.fi/c/veropetos-ja-veronkorous-kko201359

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Verotuksen_toimittaminen_ja_muuttaminen/Ne_bis_in_idem_periaate_ja_verotus_samas(30337)

Sen sijaan, että ruvettaisiin kaikkia työttömiä pistämään ”palkattomaan ja ns. kuntouttavaan työhön”, pitäisi mielestäni perustaa sosiaalisia yrityksiä ja mahdollisesti jopa yhdistyksiä, jotka palkkaisivat normaaliin ansiotyöhön perustuvaan työsuhteeseen myös ns. vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, sekä noudattaisivat työehtosopimuksia ja muuta lainsäädäntöä sekä tietysti hoitaisivat muutkin lakisääteiset tehtävät (esim. sosiaalivakuutukset: työeläkevakuutus, työttömyysvakuutus ja työtapaturmavakuutus, sekä tietysti työterveyshuolto mukaan lukien). Näin nämä ns. kuntoutujat saisivat työtä, josta saa OIKEAA PALKKAA ja joka kerryttää eläkettä sekä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Miksei näistä sosiaalisistakin yrityksistä voisi tulla hittiä? Olihan eräs palkatonta työvoimaa käyttävä ns. kuntouttava työpaja onnistunut saamaan mölkkypelin ulkomaan myyntiin asti (josta oli tullut ihan miljoonabisnes). Ainut vaan, että eikö niistä miljoonista heruisi työntekijöille yhtään (siis mielestäni vähintään työehtosopimusten ja lakien mukaisesti)?

Sen puolesta, että kuntouttava työtoiminta olisi oikeasti työllisyyden kannalta kuntouttavaa, ei ole mitään tieteellistä näyttöä. Eräs THL:n tutkimus osoittaa, että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneet pitkäaikaistyöttömät työllistyvät harvoin uudestaan. Säännöllistä elämänrytmiä ylläpitäviä positiivisia vaikutuksia ko. tutkimuksessa toki havaittiin.

Mutta siis jospa luotettaisiin aikuisiin ihmisiin edes sen verran, että he osaavat itsenäisesti arvioida tarvitsevatko he tällaista kuntoutusta vai eivät. Kannatan siis valinnanvapautta tässä asiassa. Mahdollisuus työtoimintaan säilyisi, mutta pakkoa ei olisi. Pelkoa sosiaaliturvan menettämisestä ei sen takia siis olisi, että kieltäytyy työstä, josta ei saa palkkaa.

Tätä pakkotyötä on perusteltu myös mm. sillä, että valtion menoja on vähennettävä. Valtion menot eivät tällaisella työtoiminnalla vähene vaan lisääntyvät, koska valtion a) täytyy maksaa työttömälle 9 euron päivärahamaksu b) sekä työtoiminnan järjestäjälle (kunnalle) 10,09 euron päivärahamaksu. Ne siis lisääntyvät monta sataa euroa kuukaudessa työtöntä kohden (noin 600 euroa siis). Lisäksi kuntouttava työtoiminta työllistää virkamiehiä joiden palkka maksetaan myös verorahoista (eli samoista varoista kuin Kelan työttömyyskorvaus). Valtion menojen vähentyminen edellyttäisi tässä yhteydessä sitä tosiseikkaa, että tällaisen työtoiminnan tulisi oikeasti kuntouttaa eli edesauttaa työelämään siirtymistä (mikä ei siis ainakaan pitkäaikaistyöttömien kohdalla näytä toteutuvan). Lisäksi mukaan tulee muitakin riskejä (esim. se, että syntyy halpatyömarkkinat, mikä taas vähentää verotuloja).

Otetaanpa esimerkki tämän pakkotyön järjettömyydestä: Vaikka tehdastyöläinen (ammattimies tai nainen) on saanut potkut tehtaalta säästötoimien vuoksi. Sitten hänet pakotetaan kuntouttavaan työtoimintaan (työttömyyskorvauksen menettämisen tai toimeentulotuen leikkaamisen uhalla). Ja sitten joku sosiaalitäti sanoo, että kyseisen ihmisen pitäisi harjoitella työntekoa ja kuntoutua pakkotyössä ruokapalkalla. Siis työelämäkuntoutusta.

Naurettavaa paskaa. Kukaan työnantaja ei oikeasti katso työnhakutilanteessa sitä, onko työntekijä ollut kuntouttavassa työtoiminnassa vai ei (sehän on kuntoutusta – ei palkkatyötä). Siinä ei auta, vaikka kuinka topakkana joku virkamiestäti saarnaa kuntouttavan työtoiminnan ihanuudesta ja autuudesta. Siis ihan yhdentekevää. Monet ihmiset ovat vaan niin hemmetin yksinkertaisia, että he uskovat näitä politiikkojen sanahelinöitä osallistamisista ja työtoiminnoista yms. Jotkut jopa luulevat, että tällaiset puheet tarkoittavat oikean palkkatyön lisääntymistä. Seuraavan kerran, kun joku poliitikko puhuu työllisyyden lisääntymisestä, kysykää, tarkoittaako hän pakkotyötä vai normaalia ansiotyötä. Jos vastaukseksi tulee kiertelyä ja kaartelua niin tiedätte, että hän kannattaa pakkotyötä ja piste.

Kuntouttava työtoiminta vastikkeellisena sosiaaliturvan muotona on ihmiskauppaa ja orjatyötä. Saas nähdä milloin kapitalistit hoksaavat tämänkin houkutuksen. Ja onhan se muutenkin jo iso bisnes, koska se työllistää virkamiehiä ja kaikenlaisia koordinaattoreita (sekä julkisella puolella, että yksityisillä työpajoilla). Sen lisäksi työpajoilla on töissä henkilöitä (esim. työnohjaajia ja työpajan johtoon kuuluvia työntekijöitä sekä mukaan lukien nämä mainitsemani koordinaattorit), jotka ovat ihan oikeassa työsuhteessa ja SAAVAT OIKEAA PALKKAA. Siis ikään kuin alempi ja ylempi luokka samassa työpaikassa, joista toiset oikeassa työsuhteessa ja toiset ”pakkotyösuhteessa”. Ja siis joista toiset hyötyvät toisiin nähden.

Risikko ja hallituskumppanit virkamiehineen ovat viemässä hanketta läpi siitä huolimatta, että 16.9.2011 (siis vaalien jälkeen) kansanedustaja Jyrki Yrttiaho (vr) teki asiasta toimenpidealoitteen, jossa hän pyytää siis selvittämään sosiaaliturvan vastikkeellistamisen lainmukaisuuden sekä Suomen lakien, että ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Risikko & kumppanit ovat viitanneet näille laillisuuskysymyksille täysin kintaalla (ainakin sen perusteella, että sama meno jatkuu tänä keväänä 2014 siitä huolimatta, että tällainen aloite on tehty jo 16.9.2011). He eivät siis välitä ollenkaan vaikka rikkoisivat eri lakeja (ml. jopa perustuslakia) ja eri ihmisoikeussopimuksia, joita Suomi on sitoutunut lainsäädännössään ja kaikessa viranomaistoiminnassaan noudattamaan.

Kyseinen toimenpidealoite (TPA 8/2011 vp, 16.9.2011): Klikkaa tästä.

Tuosta näkee ko. aloitteen etenemisen (HUOM: Asia yhdistetty toiseen asiaan, huomioi siis tämä, jos haluat lukea kaikki asiaan liittyvät käsittelytiedot): Klikkaa tästä.

EDIT: Lihavoituja kohtia on tarkennettu ja hienosäädetty

Lähteet:

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/osallistava_ty%C3%B6tt%C3%B6myysturva_tuo_apuvoimia_vanhusty%C3%B6h%C3%B6n_6795470.html

http://www.tem.fi/files/25956/ilo_yleissopimukset.pdf

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014020117992868_uu.shtml

http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063

http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/kuntoutus/kuntouttava_tyotoiminta

http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=67680&contentlan=1&culture=fi-FI

http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=orjuuden-ja-pakkotyon-kielto

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23954

http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja

Lakimies Sakari Timosen blogi

Googlen hakukone yms.

Suonenjoen sosiaalilautakunta teki lainvastaisen päätöksen

Julkaisenpas yhden viimevuotisen kanteluni lisäselvityksineen sekä siihen pohjautuvan mielipidekirjoitukseni täälläkin. Asiasta edelleen päätöstä odottelen (asia on siis jonossa käsittelyvuoroon).

------------------------

Suonenjoen sosiaalilautakunta teki lainvastaisen päätöksen

Suonenjoen sosiaalilautakunta päätti kokouksessaan 26.9.2013, että kaikilta toimeentulotuen saajilta leikataan perustoimeentulotukea 20 prosentilla loppuvuoden (1.10 - 31.12.2013) ajan. Lisäksi sosiaalilautakunta päätti myös, ettei toimeentulon asiakkaille myönnetä loppuvuonna täydentävää toimeentulotukea lainkaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi lasten harrastuksiin ja päivähoitomenoihin, vuokravakuuteen ja välttämättömien kodinkoneiden hankintaan.

Päätös on selvästi lainvastainen. Tein asiasta 5.10.2013 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asia on apulaisoikeusasiamiehen toimesta lähetetty selvityspyynnölle Suonenjoen sosiaalilautakuntaan. Pyysin eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään myös täydentävän toimeentulotuen leikkaamisen lainmukaisuuden.

Toimeentulotuesta annetun lain mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän kieltäytyy työstä tai työvoimapalvelusta. Toimeentulotuesta annettu laki ei siis mahdollista kaikkiin tuensaajiin kohdistuvia leikkauksia. Tukea voidaan siis alentaa vain selvissä työstä tai työvoimapalvelusta kieltäytymistapauksissa ja silloinkin tarjottu työ tai palvelu on näytettävä yksilöidysti toteen. EDIT: Toistuvan kieltäytymisen ollessa kyseessä tukea voidaan alentaa jopa 40 prosenttia.

Ymmärrän, että kaikki sosiaalilautakunnan jäsenet eivät välttämättä tunne lakia, mutta ainakin sosiaalilautakunnan esittelijän / esittelijöiden olisi tullut huomata tämä selvästi laiton säästökohde.

Kanteluni kohdistuu myös Suonenjoen sosiaalijohtajaan. Asian (sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013) valmistelijana on toiminut sosiaalijohtaja. Sosiaalijohtajan olisi tullut korkeassa virassa ja leikkausasiasta tietoisena ymmärtää, että tämä leikkauskohde on selvästi laiton. Katson, että hän ei ole täysin täyttänyt virkavelvollisuuttansa. Hän oli toimeentulotuen leikkauksesta päätettäessä sosiaalilautakunnan kokouksessa jopa läsnä, eikä hän silti puuttunut asiaan.

Asiaa on kommentoinut myös Suonenjoen sosiaalitoimen johtava sosiaalityöntekijä. Ihmettelen miksi hän ei ole ottanut siihen kantaa, että kyseessä on selvästi laiton leikkauskohde. Hänen olisi sosiaalityöntekijänä tullut ymmärtää edes sen verran lainsäädäntöä, että kaikkia toimeentulotuensaajia koskevat leikkaukset ovat laittomia.

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti palauttaa asian takaisin sosiaalilautakunnan käsittelyyn kokouksessaan 7.10.2013. Sosiaalilautakunta siis joutuu käsittelemään uudestaan päätöksensä toimeentulotuen leikkaamisesta. Asian jälkipuinti laillisuusvalvonnassa (eduskunnan oikeusasiamies) on kuitenkin myös mielestäni tarpeen.

Lähteet:

Iltalehden nettiuutinen (4.10.2013): Suonenjoella säästetään: Toimeentulotukeen suunnitellaan rajuja leikkauksia:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100317562732_uu.shtml 

Suonenjoen sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013:

https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20131047-8.PDF

Laki toimeentulotuesta (Finlex):

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Savon Sanomien nettiuutinen (7.10.2013): Lautakunnan päätös vastoin lakia:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lautakunnan-paatos-vastoin-lakia/1680103

------------------------

Lähetetty sähköpostilla 5.10.2013

Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Kantelu
Vaasa 5.10.2013

Kantelija:
Henri Autero
****

Asia: Kantelu koskien Suonenjoen sosiaalilautakunnan menettelyä. Kantelu koskee sosiaalilautakuntaa ja sen esittelijöitä sekä sosiaalijohtaja Marja Leena Markkasta.

Taustaa: Suonenjoen sosiaalilautakunta on päättänyt 26.9.2013, että kaikilta toimeentulotuen saajilta leikataan perustoimeentulotukea 20 prosentilla loppuvuoden (1.10 - 31.12.2013) ajan. Iltalehden uutinen 4.10.2013 aiheesta on liitteenä (osoite uutiseen).

Toimeentulotuesta annetun lain 2. luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen.

Yllä oleva lainkohta on toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohta.

Toimeentulotuesta annettu laki (ks. 2. luku 10 §) ei siis mahdollista kaikkiin tuensaajiin kohdistuvia leikkauksia.

Tämä leikkaus on yksinkertaisesti laiton, koska:
- Toimeentulotuen perusosuutta ei voida kuitenkaan leikata automaattisesti kaikilta tuen saajilta.
- Tukea voidaan siis alentaa vain selvissä työstä tai työvoimapalvelusta kieltäytymistapauksissa ja silloinkin tarjottu työ tai palvelu on näytettävä yksilöidysti toteen. Laki ei siis mahdollista kaikkia tuensaajia koskevia leikkauksia.

Ymmärrän, että kaikki sosiaalilautakunnan jäsenet eivät välttämättä tunne lakia, mutta ainakin sosiaalilautakunnan esittelijän / esittelijöiden olisi tullut huomata tämä selvästi laiton säästökohde.

Kanteluni siis kohdistuu myös sosiaalilautakunnan esittelijään / esittelijöihin. Katson, että sosiaalilautakunnan esittelijä / esittelijät eivät ole täyttäneet virkavelvollisuuttansa.

Kanteluni kohdistuu myös Suonenjoen sosiaalijohtaja Marja Leena Markkaseen. Liitteenä olevasta asiakirjasta ilmenee, että asian (Sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013) valmistelijana on toiminut sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen. Sosiaalijohtajan olisi tullut korkeassa virassa ja leikkausasiasta tietoisena ymmärtää, että tämä leikkauskohde on selvästi laiton. Katson, että hän ei ole täysi täyttänyt virkavelvollisuuttansa.

Liitteenä olevasta Iltalehden uutisesta ilmenee, että asiaa on kommentoinut myös Suonenjoen sosiaalitoimen johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mustonen. Ihmettelen miksi hän ei ole ottanut siihen kantaa, että kyseessä on selvästi laiton leikkauskohde. Hänen olisi sosiaalityöntekijänä tullut ymmärtää edes sen verran lainsäädäntöä, että kaikkia toimeentulotuensaajia koskevat leikkaukset ovat laittomia. Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan myös onko hän täyttänyt virkavelvollisuutensa.

Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan Suonenjoen sosiaalilautakunnan ja sen esittelijöiden sekä sosiaalijohtaja Marja Leena Markkasen toiminnan asiassa.

Liitteet:

Suonenjoen sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013 (sähköpostin liitteenä pdf-muodossa) ---> URL: https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20131047-8.PDF

Iltalehden uutinen aiheesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100317562732_uu.shtml

Kunnioittaen:
Henri Autero
Vaasa
------------------------

Lähetetty sähköpostilla 5.10.2013

Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Lisäselvitys
Vaasa 5.10.2013

Lähetin alla olevan kantelun (toim. huom. yllä).

Haluan lisätä alla olevaan kanteluasiaan seuraavan:

Iltalehden uutisesta:

Mustosen mukaan Suonenjoen sosiaalilautakunta päätti myös, ettei toimeentulon asiakkaille myönnetä loppuvuonna täydentävää toimeentulotukea lainkaan.

Täydentävää toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi lasten harrastuksiin ja päivähoitomenoihin, vuokravakuuteen ja välttämättömien kodinkoneiden hankintaan.

Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä myös tutkimaan onko yllä oleva päätös lain mukainen.

Kunnioittaen:
Henri Autero
Vaasa
------------------------

Lähetetty sähköpostilla 18.10.2013

Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Lisäselvitys
Dnro 4369
Vaasa 18.10.2013

Lähettäjä:
Henri Autero
****

Asia: Lisäselvitys Suonenjoen sosiaalilautakuntaa koskevaan kanteluun

Esitän tässä lisäselvityksessä seuraavaa:

Viittaan liitteenä (osoite uutiseen) olevaan Savon Sanomien uutiseen.

Uutisessa todetaan seuraavaa:

Kokouksessa oli läsnä myös kaupungin sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen.
Hänkään ei puuttunut asiaan, Suihkonen sanoo sekavasta tilanteesta.

Kuten kantelussani mainitsin, niin kyseisessä kokouksessa siis päätettiin toimeentulotuen leikkaamisesta lainvastaisin perustein.

Viittaan kanteluuni, jossa totean seuraavaa:
Kanteluni kohdistuu myös Suonenjoen sosiaalijohtaja Marja Leena Markkaseen. Liitteenä olevasta asiakirjasta ilmenee, että asian (Sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013) valmistelijana on toiminut sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen. Sosiaalijohtajan olisi tullut korkeassa virassa ja leikkausasiasta tietoisena ymmärtää, että tämä leikkauskohde on selvästi laiton. Katson, että hän ei ole täysi täyttänyt virkavelvollisuuttansa.

Lähetän tämän Savon Sanomien uutisen todisteena oikeusasiamiehelle koskien Marja Leena Markkasen toimintaa.

Linkki Savon Sanomien uutiseen:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lautakunnan-paatos-vastoin-lakia/1680103

Kunnioittaen:
Henri Autero
Vaasa
------------------------
Suonenjoen sosiaalilautakunnan 26.11.2013 päiväämä selvitys kanteluuni:
https://docs.google.com/file/d/0B-pBvvvhxaHLQkVVcFA3Z1ZYaFE

Kanteluni oikeuskanslerille Suomen ja Kreikan vakuussotkusta

Valtiovarainministeriö on rikkonut lakia Suomen ja Kreikan vakuusasiassa

Olen tehnyt kaksi kantelua (27.5.2013 ja 15.6.2013) oikeuskanslerille koskien valtiovarainministeriön menettelyä. Ensimmäinen kanteluni koskee valtiovarainministeriön vitkuttelua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen toimeenpanemisessa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti 14.5.2013, että Suomen ja Kreikan välinen vakuussopimus on pankkien tunnistetietoja lukuunottamatta julkinen. Toinen kanteluni koskee valtiovarainministeriön antaman kyseisen julkisuuspäätöksen (josta siis oli KHO:hon valitettu) laatimisen osittaista ulkoistamista yksityiselle asianajotoimistolle. Oikeuskansleri on lähtenyt tutkimaan kumpaakin kanteluasiaa.

Ensimmäistä kantelua koskevilta osin

Kantelu koskee valtiovarainministeriön menettelyä olla toimeenpanematta KHO:n päätöstä välittömästi.
Oikeusoppineet ovat arvostelleet valtiovarainministeriötä. Myös korkein hallinto-oikeus on moittinut valtiovarainministeriötä siitä, että se ei ollut noudattanut täysin oikeuden päätöstä.
Valtiovarainministeriö ei ollut välittömästi julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin
liittyviä asiakirjoja vaikka korkein hallinto-oikeus määräsi ne
julkistettavaksi. Osa asiakirjoista julkaistiin välittömästi (osa taas ei).
Taloussanomat oli taannoin tiedustellut valtiovarainministeriöltä, että miksi kaikkia
asiakirjoja ei ole julkaistu vaikka korkein hallinto-oikeus on näin
päättänyt. Valtiovarainministeriö kehoitti Taloussanomia lähettämään asiakirjoista
virallisen asiakirjapyynnön valtiovarainministeriölle.
Ihmettelen valtiovarainministeriön toimintaa suuresti. Asiakirjoista on
aikoinaan esitetty eri pyytäjien toimesta jo monta asiakirjapyyntöä, jonka
jälkeen on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus
on velvoittanut valtiovarainministeriön julkaisemaan asiakirjat, joten miksi
ihmeessä enää uusia asiakirjapyyntöjä olisi pitänyt esittää.
Valtiovarainministeriö ei ollut toiminut julkisuuslain eikä
hallintolainkäyttölain edellyttämällä tavalla eikä hyvän hallinnon
mukaisesti.

Toista kantelua koskevilta osin

Kantelu koskee valtiovarainministeriön menettelyä hallintopäätöksen ulkoistamisasiassa.
Valtiovarainministeriön runsas vuosi sitten tekemä päätös Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusjärjestelystä on kirjoitettu ainakin osittain asianajotoimisto Hannes Snellmanissa.
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on todennut, että hallintoviranomaisten eli tässä tapauksessa valtiovarainministeriön tehtävä on tehdä hallintopäätöksiä, ja ne kuuluvat viranomaisten ydintehtäviin. Esimerkiksi julkisuuslain soveltaminen on viranomaisen perustehtäviä, jotka pitää osata tehdä omin voimin.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut perustuslakia. 
Valtiovarainministeriön toiminta on selvästi lainvastaista.

Ensimmäinen kanteluni:
http://henriautero.blogspot.fi/2013/05/valtiovarainministerio-on-rikkonut.html
---> Olen myöhemmin tehnyt ensimmäiseen kanteluuni myös kolme lyhyttä lisäselvitystä 27.5.2013 (1 kpl) ja 28.5.2013 (2 kpl), joissa nostan esiin oikeusoppineiden kannaotot ja korkeimman hallinto-okeuden moitteet valtiovarainmininisteriötä kohtaan sekä asiakirjajulkisuutta koskevia seikkoja.

Toinen kanteluni:http://henriautero.blogspot.fi/2013/06/valtiovarainministerio-on-mahdollisesti.html

Valtiovarainministeriö on mahdollisesti rikkonut perustuslakia

Tein alla olevan kantelun oikeuskanslerille.
----------------
Lähetetty sähköpostilla 15.6.2013

Oikeuskanslerille

Kantelu

Vaasa 15.6.2013

 

Asia: Kantelu koskien valtiovarainministeriön toimintaa koskien yksityisen asianajotoimiston palvelujen käyttämistä Suomen ja Kreikan vakuussopimuksen salaamiseen liittyvän hallintopäätöksen laatimisessa

 

Liitteenä olevasta Helsingin Sanomien artikkelista ilmenee, että valtiovarainministeriön runsas vuosi sitten tekemä päätös Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusjärjestelystä on kirjoitettu ainakin osittain asianajotoimisto Hannes Snellmanissa.

 

Oikeusoppineet ovat arvostelleet valtiovarainministeriötä mm. julkisen vallan ulkoistamisesta.

 

Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on todennut liitteenä olevassa Helsingin Sanomien artikkelissa, että hallintoviranomaisten eli tässä tapauksessa valtiovarainministeriön tehtävä on tehdä hallintopäätöksiä, ja ne kuuluvat viranomaisten ydintehtäviin. Esimerkiksi julkisuuslain soveltaminen on viranomaisen perustehtäviä, jotka pitää osata tehdä omin voimin.

 

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut perustuslakia.

 

Valtiovarainministeriön toiminta on selvästi lainvastaista. Pyydän oikeuskansleria tutkimaan valtiovarainministeriön toiminnan.

 

Tässä kantelussa viittaan ja vetoan liitteenä olevaan Helsingin Sanomien artikkeliin.

 

 

LIITE: Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta

 

 

Kunnioittaen:

Henri Autero

 

LIITE (url):

Oikeustieteilijät: Valtiovarainministeriö uhmasi perustuslakia:

http://www.hs.fi/talous/Oikeustieteilij%C3%A4t+Valtiovarainministeri%C3%B6+uhmasi+perustuslakia/a1370228793778

Valtiovarainministeriö on rikkonut lakia Kreikan vakuusasiassa

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt 14.5.2013, että kaikki Kreikka-vakuuksiin liittyvät asiakirjat ovat pankkien tunnistetietoja lukuunottamatta julkisia.

Valtiovarainministeriö on rikkonut lakia, koska se ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin liittyviä asiakirjoja vaikka korkein hallinto-oikeus (KHO) on näin määrännyt sen tekemään.

Valtiovarainministeriön tulisi noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ja julkistaa kaikki asiakirjat.

Valtiovarainministeriön tulisi noudattaa nyt tämän asian suhteen sekä jatkossa hyvää hallintotapaa sekä toimia julkisuuslain ja hallintolainkäyttölain mukaisesti.

Valtiovarainministeriö ei siis ole toiminut tässä asiassa täysin lain mukaisesti.
---------------
Tarkemmat perusteet on alla olevassa kantelussa, jonka tein oikeuskanslerille.

Lähetetty 27.5.2013

Kantelija:
Henri Autero
Vaasa

KANTELU OIKEUSKANSLERILLE

Viranomainen ja henkilöt:
Valtiovarainministeriö

Menettelyn tai päätösten yksilöinti:
Valtiovaraiministeriö ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin
liittyviä asiakirjoja vaikka korkein hallinto-oikeus on määrännyt ne
julkistettavaksi. Taloussanomien artikkeli aiheesta on liitteenä.

Asian kuvaus:
Korkein hallinto-oikeus on päättänyt 14.5.2013, että kaikki
Kreikka-vakuuksiin liittyvät asiakirjat ovat pankkien tunnistetietoja
lukuunottamatta julkisia.

Taloussanomat on tiedustellut valtiovarainministeriöltä, että miksi kaikkia
asiakirjoja ei ole julkaistu vaikka korkein hallinto-oikeus on näin
päättänyt. Valtiovarainministeriö kehoitti Taloussanomia lähettämään asiakirjoista
virallisen asiakirjapyynnön valtiovarainministeriölle. Taloussanomien
artikkeli aiheesta on liitteenä.

Ihmettelen valtiovarainministeriön toimintaa suuresti. Asiakirjoista on
aikoinaan esitetty eri pyytäjien toimesta jo monta asiakirjapyyntöä, jonka
jälkeen on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus
on velvoittanut valtiovarainministeriön julkaisemaan asiakirjat, joten miksi
ihmeessä enää uusia asiakirjapyyntöjä tulisi esittää.

Valtiovarainministeriön olisi tullut viipymättä julkistaa kaikki asiakirjat,
jotka korkein hallinto-oikeus on määrännyt julkistettavaksi eikä pyytää
lähettämään uutta asiakirjapyyntöä.

Katson, että valtiovarainministeriö ei ole toiminut julkisuuslain eikä
hallintolainkäyttölain edellyttämällä tavalla eikä hyvän hallinnon
mukaisesti.

Pyydän oikeuskansleria tutkimaan valtiovarainministeriön menettelyn.

Mielestäni olisi tärkeää, että loputkin asiakirjat saataisiin julkisiksi.

Liitteenä kaksi Taloussanomien artikkelia.

Muut kantelut ja vireilläolo:
En ole kannellut tai valittanut asiasta millekään muulle viranomaiselle

Liitteet:

Taloussanomat: Kreikka-vakuuksien asiakirjoja yhä piilossa:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/05/26/kreikka-vakuuksien-asiakirjoja-yha-piilossa/20137391/170#

Taloussanomat: Ministeriö vakuussotkusta: Lähettäkää asiakirjapyyntö:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/05/26/ministerio-vakuussotkusta-lahettakaa-asiakirjapyynto/20137434/12#
---------------
Lisäys 29.6.2013:Olen myöhemmin tehnyt yllä olevaan kanteluun myös kolme lyhyttä lisäselvitystä 27.5.2013 (1 kpl) ja 28.5.2013 (2 kpl), joissa nostan esiin oikeusoppineiden kannaotot ja korkeimman hallinto-okeuden moitteet valtiovarainmininisteriötä kohtaan sekä asiakirjajulkisuutta koskevia seikkoja.