Pakkotyö ja perustuslaki

Aiempi blogikirjoitukseni käsitteli sosiaali – ja terveysministeriön suunnitelmia lisätä vastikkeellista sosiaaliturvaa (ns. kuntouttava työtoimintaa).

Tässä blogikirjoituksessani käsittelen samaa aihepiiriä. Voit lukea sen täältä, ellet ole jo lukenut (jonka pyydän lukemaan ennen kuin jatkat tämän tekstin lukemista pidemmälle, jotta sisäistät asian).

Viittaan yllä mainittuun blogikirjoitukseeni, jossa mainitaan mm. kuinka tämä kuntouttava pakkotyö on perustuslain ja ihmisoikeussopimusten vastaista.

Ja katsotaanpa hieman tarkemmin mitä se perustuslaki sanoo tästä pakkotyöstä:

19 § 1 mom: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

= Ei kykene, koska ei ole töitä.

19 § 2 mom: Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

= Niinpä. Eli taataan oikeus perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden johdosta. Tätä turvaa ei voi riistää vaikka henkilö kieltäytyisi tanttojen työpajoista. Muu työ kuin palkallinen työ on siis pakkotyötä. Tämä on verrattavissa siihen jos työkyvytön tai vanhus joutuisi tekemään pakkotöitä.

18 § 1 mom: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

= Hmm. Eli eipä onnistu työpajoilla puurtaminen ilman lainmukaista palkkaa.

Kuntouttavasta työtoiminnasta löytyy myös mielenkiintoinen korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ennakkopäätös (eli vuosikirjaratkaisu), jonka voit lukea täältä.

Kyseisessä tapauksessa viranomaiset olivat soveltaneet lakia väärin ties kuinka kauan ennen kuin KHO vihelsi pelin poikki. Asia koskee työvoiman palvelukeskuksia.

Eräs mielenkiintoinen seikka on se, että tällainen pakkotyö muistuttaa erittäin suuresti Suomen sotien jälkeisiä hätäaputöitä. Lue lisää hätäaputöistä täältä. Eli siis noissa hätäaputöissä sai välttämättömän toimeentulon ja ylöspidon. Aika lailla sama idea siis kuin ministeri Paula Risikonkin mallissa. Ruokapalkalla töihin tai muuten työttömyysturvaan tulee karenssi (tai toimeentulotukeen 20–40 prosentin leikkaus). Näiltä kuntouttavan pakkotyön mainosmannekiineilta on kuitenkin unohtunut se tosiseikka, että sotien jälkeisistä ajoista on jo hieman vierähtänyt aikaa.

Risikon karhukoplaan kuuluvat Risikon lisäksi mm. Rauman kaupungin sosiaali – ja terveysjohtaja Antti Parpo, TVY:n puheenjohtaja ja työpaikkakiusaaja Lea Karjalainen ja VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiainen.

Risikon karhukoplaan kuuluu aika mielenkiintoinen ja ailahteleva ihminen, nimittäin työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtaja Lea Karjalainen, joka on saanut tuomion työpaikkakiusaamisesta Helsingin käräjäoikeudessa. Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota. Korkeimpaan oikeuteen ei haettu valituslupaa eli osapuolet tyytyivät hovioikeuden ratkaisuun.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio ja Helsingin hovioikeuden tuomio ovat julkista tietoa (julkisuusperiaate), jotka sain pyytämällä tuomioistuimilta.

Nuo tuomiot siis kertovat työttömien valtakunnallisen yhdistyksen TVY:n puheenjohtajan Lea Karjalaisen harrastamasta työpaikkakiusaamisesta. Tuo TVY on Karjalaisen johdolla siis mukana organisoimassa mm. tuota osallistavaa sosiaaliturvaa (ns. kuntouttavaa työtoimintaa). Siinäpä meillä on oikein esimerkillinen ihminen puhumaan kuntouttavan työtoiminnan ja pakkotyön autuudesta ja ihanuudesta.

Karjalainen siis kiusasi työkaveriaan niin, että hänestä tuli työkyvytön. Sekö kuntouttaa?

Epäjohdonmukaisuudesta kertoo mm. lisäksi se, että kuinka Karjalainen vielä muutama vuosi sitten puhui oikein kauniisti työttömien syrjintää ja työttömyysturvan heikentämistä vastaan sekä kritisoi sosiaaliturvan vastikkeellistamista. Nyt kauniit puheet ovat vaihtuneet keppiin: työttömille hän tarjoaa osallistavaa aktivointia ja työpajatyöhön patistamista (kun palkkatöitä ei löydy, niin sitten pakkotöihin). Karjalaisella on siis takki kääntynyt, kun hän on päässyt mukaan eliitin työryhmään.

Sen lisäksi, että kuntouttava työtoiminta vastikkeellisen sosiaaliturvan muotona rikkoo esim. kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja perustuslakia, se rikkoo tasa-arvoon liittyvää lainsäädäntöä. Tämä ilmenee esimerkiksi siitä, että samasta työstä on maksettava JOKAISELLE sama palkka. Tätä vaativat ainakin työsopimuslaki ja työehtosopimukset sekä epäsuoremmin yhdenvertaisuusperiaate (perustuslain syrjintäkielto). Kaikki työ, josta ei makseta lakien (esim. työehtosopimukset) mukaista palkkaa on laitonta (= pakkotyö). Pakkotyöllä tarkoitan tässä yhteydessä työtä, joka tehdään vastoin tahtoa. Tahdonvastaisuudeksi lasketaan esim. ihmisoikeusjuridiikassa myös jonkin pakotteen / seuraamukseen uhalla tehty työ. Tällainen voi olla myös hallinnollinen pakote / seuraamus, esimerkiksi karenssi tai alennettu toimeentulotuki.

Korkein oikeus on myös linjannut, että hallinnollinen seuraamus on rinnastettavissa rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kerta ihmistä ei voi pakottaa työhön (säätämällä siitä rikoslaissa) esimerkiksi vankilan tai jonkin muun rikosoikeudellisen seuraamuksen uhalla
(=rikosoikeudellinen seuraamus), jollei hän ole syyllistynyt rikoslainmukaiseen tekoon (eli pois luetaan yhdyskuntapalvelus), joten ihmistä ei voi myöskään pakottaa tekemään työtä, josta hän ei saa lainmukaista palkkaa esimerkiksi hallintopäätöksen (esim. karenssi tai alennettu toimeentulotuki) uhalla (= hallinnollinen seuraamus). Lisää tästä KKO:n linjauksesta voi lukea aiemmasta blogikirjoituksestani (linkki tämän kirjoituksen alussa).

On aivan eri asia, jos se työkkärin virkailija tarjoaa töitä, joista saa OIKEAA PALKKAA ja työnhakija näistä kieltäytyy. Mutta jos tarjolla ei ole töitä, joista saa SITÄ OIKEAA PALKAA, niin tällöin yhteiskunta on velvollinen maksamaan työttömyyskorvauksen. Sellaista työtä ei siis määritellä laittomaksi, josta SAA OIKEAA PALKKAA. Lisää juridisia perusteluja esimerkiksi tähän asiaan voit lukea aiemmasta blogikirjoituksestani (linkki tämän kirjoituksen alussa). Hyvin yksinkertaista juridiikkaa mielestäni. Ja sehän sen työttömyyskorvauksen alkuperäinen idea onkin.

Kuten aikaansa seuraavat ihmiset tietävät, niin paljon pienemmistäkin tasa-arvoasioista on noussut hyvin suurikin julkinen keskustelu. Lillukanvarsistakin tapellaan välillä, mutta ketään ei tunnu kiinnostavan, että Suomessa laitetaan ihmisiä pakkotöihin ruokapalkalla. Kuntouttavana työtoiminta tehdään töitä laidasta laitaan: On esimerkiksi toimistohommia, tekstiilitöitä, puutöitä ja tietokonehommia. On tehty mölkkypelejäkin ja matkahuoltoakin pyöritetään osallistavalla sosiaaliturvalla. Lisäksi jossain päin Suomea on jopa tiiliseinää purettu ruokapalkalla.

Se, että jokin laki on ristiriidassa, esimerkiksi perustuslain kanssa, ei ole mitenkään erityisen harvinaista. Suomesta puuttuu riippumaton perustuslakituomioistuin. Tällä hetkellä sitä, ettei säädetä perustuslainvastaisia lakeja, valvoo yksittäisistä kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta. Monet oikeusoppineet pitävät nykyistä mallia puolueellisena ja epäluottamusta herättävänä. Lisäksi jälkikäteiskontrolli puuttuu täysin eli esimerkiksi kukaan yksittäinen vääryyttä kokenut kansalainen ei voi tehdä valitusta perustuslakituomioistuimeen, koska sellaista ei ole. Esimerkiksi Saksassa on käytössä perustuslakituomioistuin. Saksassa on mahdollista myös esimerkiksi se, että tietty määrä kansalaisia (joukkokanne) voi tehdä perustuslakituomioistuimelle aloitteen siitä, että tuomioistuin tutkii, onko jokin laki ristiriidassa perustuslain kanssa. Mikäli perustuslakituomioistuin havaitsee, että jokin laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, se voi määrätä kyseisen lain lakkautettavaksi.

Paula Risikko on huomannut, että termi ”vastikkeellinen sosiaaliturva” ei pure kansalaisiin, minkä johdosta hän on alkanut puhua ”osallistavasta sosiaaliturvasta”. Siis nimi vain vaihdetaan, jotta ihmisoikeusrikos voisi onnistua. Siis paskaa puhutaan ja asioita peitellään. Tämänkaltaista työleirejä ihannoivaa propagandaa harrasti myös eräs saksalainen ministeri nimeltään Joseph Goebbels aikoinaan 1930- ja 40-luvuilla.

Työttömät kuulevat välillä juttuja sosiaali- ja työvoimavirkailijoiden suusta, kuinka ihanan kuntouttavaa ja mahtavaa sekä arkielämänhallintaa parantavaa se kuntouttava työtoiminta on. Liiallinen työn ihannointi ei ole mielestäni hyvä asia.

Ja nyt faktat oikeasti pöytään.

Tutkimukset osoittavat, että kuntouttava pakkotyö parantaa työttömän työllistymismahdollisuuksia vain harvoissa tapauksissa. Itseasiassa vain noin viidessä prosentissa tapauksista. Tätä ei Risikko ole halunnut kertoa julkisuuteen. Joidenkin yhteinen hokema näyttää siis olevan, että kuntouttava pakkotyö vapauttaa. Arbeit macht frei. Kuntouttavassa pakkotyössä on siis samoja piirteitä kuin fasismissa ja natsismissa.

Niille, jotka menettävät työttömyysetuutensa suosittelen seuraavaa toimintatapaa:

1. Valitus työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle
2. Valitus vakuutusoikeuteen
3. Valitus Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen
4. Jos ja kun valitus otetaan tutkittavaksi ja olet mahdollisesti saanut maksuttoman oikeusavun niin sitten asianajajaksi vaikka Täti Tomera ajamaan innokkaasti tätäkin tasa-arvoasiaa.
5. Pakkotyö loppuu, koska se on Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaista.

Toimeentulotukiasioissa sama juttu (mutta hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden kautta).

EDIT: Tekstiä tarkennettu

Muut lähteet:

http://www4.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=23954?&print=true

http://www.istv.fi/kotimaa/vid-1288615656246.html

http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1387455557275.html

http://www.tiedonantaja.fi/2013-12-3/orjatyota-vai-tulevaisuuden-tyollistamista-

http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslakituomioistuin

http://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_perustuslakituomioistuin

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/puumala_ehdottaa_riippumatonta_perustuslakituomioistuinta_6406937.html

http://www.hs.fi/paivanlehti/mielipide/Suomeen+tarvitaan+perustuslakituomioistuin/a1356149876129

http://yle.fi/uutiset/heinaluoma_perustuslakituomioistuimelle_perusteita/7071527

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2014/numero-3/tyottomien-virallinen-aanitorvi

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012040415411888_uu.shtml