lauantai 27. elokuuta 2016

Kulttuurirasismi ja oikeistopopulismi kukkii

Perussuomalainen Teemu Torssonen otsikoi 12.8.2016 blogitekstinsä "Suomen sosiaaliturva passivoi jopa kiinalaisen".

Hän kirjoittaa: " Mielestäni maahanmuuttajille jaettavia sosiaalietuuksia pitäisi harkita uudelleen. Sosiaalietuuksien kautta muodostuneita vetovoimatekijöitä tulee poistaa. Jos nykyinen järjestelmä onnistuu passivoimaan kiinalaisetkin, niin kuinkahan hyvin se motivoi joidenkin muiden kulttuurien edustajia olemaan aktiivisia työntekijöitä, jos näillä ryhmillä lähtökohtaisesti työntekemisen motivaatio ei ole samalla tasolla kuin kiinalaisessa yhteiskunnassa - tai ei “edes”luterialaisen työmoraalin tasolla? "

Hän siis olettaa kiinalaisten olevan ahkeraa kansaa ja joidenkin muiden kulttuurien edustajien taas laiskempia. Hän ottaa myös esiin kuinka hänen kiinalainen ystävänsä "nostaa sosiaaliturvaa ja makaa sängyssä elokuvia katsellen" ja hänen puolisonsa "vielä väittää suomalaisten olevan laiskoja". Torssonen pitänee siis "luterilaista ja kiinalaista kulttuuria sekä työmoraalia" joitakin muita kulttuureita parempana.

Mielestäni tällainen kulttuurien arvottaminen on kulttuurirasismia. Kulttuurirasismiin ei kuulu niinkään rotukäsite, vaan jokin kulttuuri nähdään arvokkaampana tai moraalisesti parempana kuin toinen. Oikeistopopulismi taas tekee joistakin ihmisistä ns. epäkansalaisia. Ikään kuin eristää heidän "kunniallisen kansalaisen" käsitteen ulkopuolelle (B-luokan kansalaisiksi). Tämä voi tapahtua esimerkiksi työttömien ja maahanmuuttajien kohdalla.

Väitteet suomalaisen sosiaaliturvan kalleudesta ovat tyypillistä oikeistopopulismia. Taloussanomat tuo artikkelissaan hyvin esiin kuinka valtion menojen nousuperuste on muualla kuin työttömyyskorvauksissa, vaikka toki hyvä (oikea, ei tilastosiivottu) työllisyysaste auttaa myös rahoittamaan muut menot. Lehti kirjoittaa: " Näkökulma (työttömien syyllistäminen) on harhaanjohtava, sillä todellisuudessa työttömyyden kasvu ei selitä valtion velkaantumisesta kuin murto-osan. "

Sosiaalimenot ovat sitäpaitsi suhdeluku. Lama-aikana niiden BKT-osuus nousee työpaikkojen vähenemisen ja siitä aiheutuvan verotulojen laskun vuoksi. Se on täysin luonnollista. Tällöin julkinen sektori näyttää suuremmalta mitä se todellisuudessa on. EU:n mukaan se on unionin tehokkain (samoin valtion virkamiehiä meillä on vähiten EU:ssa, lue lähde). Suomi on myös alhaisten sosiaalimenojen maa. Väite niiden suuruudesta perustuu tilastojen virheelliseen tulkintaan kuten Itä-Suomen yliopiston sivuilla todetaan.

Euroopan neuvoston (EN) sosiaalisten oikeuksien komitea on todennut sosiaaliturvamme liian alhaiseksi. Lue lähde. Sosiaaliturvamme on jäänyt jälkeen yleisestä ansiotasosta. Ja ennen kuin joku luulee, niin EN ei ole EU:n instanssi. Se on EU:sta erillinen järjestelmä.

Juristitaustainen persujen kansanedustaja Leena Meri on linkannut Torssosen blogitekstin someen seuraavasti:

























Kommentoin hänen päivitystään elokuun alussa seuraavasti (johon hän vastasi):


















Kommentini jälkeen Meri blokkasi minut. Populismin ohittava analyyttinen tieto käy näköjään hermoille.

1 kommentti: