Kusenkeltainen ja laitosvaltainen Suomi

Sanotaan, että Suomi on demokraattinen maa. Demokraattiset maat on merkitty alla olevaan karttaan vihreällä. Niihin on merkitty myös Suomi. Punaisella on merkitty taas autoritääriset maat. Keltaisella taas rajoitetusti demokraattiset maat. Väittäisin, että Suomi on lumedemokratia. Siis rajoitetusti demokraattinen valtio. Eli se kuuluisi keltaisten maiden joukkoon. Oikein kusenkeltainen maa isolla K:lla!

Nostan alla esiin muutamia esimerkkejä. Ne eivät tietenkään kerro kaikkia kauheuksia, mutta päästään ainakin alkuun. Kyseenalaistan väitteen siitä, että Suomi on demokraattinen oikeusvaltio.

Demokraattisissa maissa ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Voidaan kysyä miksi jotkut ihmiset ovat eriarvoisia lain edessä? Miksi toisille on eri oikeudet kuin muille? Miksi jotkut ovat ns.

b-luokan kansalaisia?

Esimerkkejä b-luokan kansalaisista ovat lastensuojelutapaukset. Heitä pidetään b-luokan kansalaisina esimerkiksi julkisen vallan toimesta. Tämä ilmenee esimerkiksi avohuollon tukitoimissa. Niitä ei aina ole tarjolla tai ne eivät ole riittävän laadukkaita. Lain mukaan avohuollon tukitoimet ovat ensisijaisia (ennen huostaanottoa). Puuttumisen kansalaisen elämään tulee siis olla mahdollisimman lievää.

Kirjoituksessani ”Viranomainen ja demokratia” nostan esiin Tsernobil-uhrin sosiaaliturva-oikeudet Venäjällä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi tapauksen Burdov v. Venäjä tuomiossa, että oikeusvaltion keskeistä periaatetta oli rikottu (tuomion toimeenpano). Valtio perusteli loukkausta ”resurssipulalla”. Suomessakin demokraattisten oikeuksien puutetta perustellaan resurssipulalla. Ko. kirjoituksessani nostan esiin kuinka jotkut kunnat eivät aina toimeenpane hallinto-oikeuden päätöksiä viivytyksettä. Samanlainen probleema meilläkin kuin Burdov – tapauksessa. Mitäs me Venäjää arvostellaan?

Meilläkään ei näet oikeusvaltio toimi. Viranomaiset eivät noudata lakia. Tästä on useita eri esimerkkejä. Yksi niistä on lastensuojelu. Tyyppillisessä tapauksessa viranomaiset vetoavat resurssipulaan kun lakisääteisiä palveluja pitäisi myöntää asiakkaalle. Kun palvelut eivät toimi lain vaatimalla tavalla niin sitten lapsia huostaanotetaan. Tästäkin em. kirjoituksessa.

Venäjällä ei ihmisoikeudet toteudu niin kuin pitäisi. Maa on kuitenkin kehittyvä demokratia. Esim. Takaahan se valitusoikeuden ihmisoikeustuomioistuimeen kansalaisilleen kuulumalla Euroopan ihmisoikeussopimukseen.

Kirjoituksessani ”Lastensuojelun autoritäärisyys” nostan esiin THL:n tutkimuksen ”Vaarantunut suojeluvalta”. Sen havaintojen mukaan suomalainen lastensuojelu on kadottamassa demokraattisen vallankäytön periaatteet. Blogistani voi lukea myös paljon muita lain rikkomisia. Esimerkiksi kuntouttavan työtoitoiminnan saralla.

Paljon on kuitenkin myöskin saavutettu tässä entisessä suojeluskuntafasistien maassa, joka loukkaa ihmisoikeuksia ja on tehnyt yhteistyötä natsi-Saksan kanssa. Suomessa on aika hyvä lainsäädäntö monessa asiassa, mutta se toteutuu vaihtelevasti ja valvonta on riittämätöntä.

Eräässä lastensuojelulaitoksessa on ollut asiakkaan mukaan jopa joukkorangaistuksia. Rajoitukset tulee lain mukaan arvioida yksilöllisesti. Lisäksi Suomessa on olemassa laitosvallan kielto. Sen mukaan laitoksessa asuvien ihmisoikeuksia ei voida rajoittaa laitoksen omilla säännöillä. Sääntöjä saa toki olla, mutta ne eivät saa olla lain kanssa ristiriidassa. Lain on oltava kaikille sama.

Laitosvallan kieltoa rikkovat monien eri laitosten ohjeet. Ne ovat myös autoritäärisia. Esimerkiksi kiellot pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyen. Myös Pohjois-Koreassa on iltapäivämedian mukaan tällaisia rajoituksia. Laitoksiin suljetuilla on täsmälleen samat perusoikeudet kuin muilla. Niitä voidaa rajoittaa vain lailla erikseen. Jossain lastensuojelulaitoksissa on kielletty esim. tietynlainen rap-musiikki. Sanat tyyliin: ”Pikku pirihuora: Sossu se mukulan lastariin pisti”. Myös natsit kielsivät rappiomusiikkia. Lastensuojelussa on siis samoja piirteissä kuin autoritäärisessa maassa. Eräältä nuorelta takavarikoitiin Lokakuun liikkeen aktiivie(n) mukaan jopa lakikirja.

Sekin voidaan katsoa kuuluvan nykyaikaiseen demokratiaan, että esimerkiksi mielisairaalassa potilaalla on oikeus käyttää nettiä ja kertoa siellä harhaisia juttujaan mielipiteen vapauden nimessä. Kaikki eivät ymmärrä esimerkiksi vankien ihmisoikeuksia, mutta nekin kuuluvat oikeusvaltioon laitosvallan kiellon hengessä. Vangit saavat esimerkiksi mennä naimisiin. Se on hallinnollinen prosessi. Oikeusvaltiossa saa myös viranomaistapaamiset kuvata. Lue lisää: Viranomaiset saisi pistää perusoikeuskurssille. Viranomaismafia tarjoaa teille linkin seuraavaan kirjoitukseen: "Saako se nauhoittaa? Kyseisen blogitekstin kirjoittajalla oli sanaharkkaa työvoimaviranomaisten kanssa palaverin nauhoittamisesta. 

Suomi on saanut myös oikeusministerin, joka ei ymmärrä oikeusturvaa saati laitosvallan kieltoa. Hän taannoin ihannoi kuolemantuomiota vaikka se on perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen. Hän ihmetteli myös sitä, että edes murhatuomio ei keskeytä turvapaikka – ja oleskelulupaptosessia. Ei keskeytäkään, mutta vanki tullaan myöhemmin karkoittamaan ulkomaalaislain perusteella mikäli häntä ei odota kohtuuton kohtelu kotimaassaan. Turvapaikkakysymys, oleskelulupa ja karkoittaminen on siis hallinnollinen prosessi, jota ei voida käsitellä rikosprosessin yhteydessä. Se on vähän niinkuin ne vankilahäät.

Vaikka oikeusturva on myöskin sivistysporvarillinen arvo, niin sitä ei ymmärtänyt tai halunnut ymmärtää aikanaan kokoomuksen oikeusoppinut oikeusministeri Jussi Järventaus (lähde), joka ehdotti, että eläinaktivisteilla ei olisi oikeutta valtion kustantamaan oikeusapuun. Viis oikeusvaltion takaamasta yhdenvertaisuudesta kunhan kettutyttöjä saa kiusata.

Suomessa elää edelleen erityisen vallanalaisuuden käsitteen henki. Sen mukaan ihmiset eivät ole yhdenvertaisia lain edessä vaan heitä luokitellaan eri kasteihin. Siinä on saksalaisen oikeustieteen henkeä (lähde: Aaro Ahtee: Hallinto-oikeudellinen vapaudenriisto, Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja, Väitöskirja 1950). Saksassa ihmisten luokittelu johti pahimmillaan keskitysleireille. Esimerkiksi juutalaisilta riistettiin kansalaisoikeudet. Suomessa taas on ihmisiä tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa (esimerkiksi kommunisteja).

Erityinen vallanalaisuus näkyi oikein hyvin esimerkiksi irtolaislaisuuteen liittyvässä lainsäädännössä, jonka mukaan aikuisia ihmisiä huostaanotettiin pakkotyöhön työlaitoksiin. Yhteiskunnan huoltoapua saaneilla ei ollut esimerkiksi äänioikeutta.

Irtolaislaki oli ns. luokkalaki. Esimerkki nykyajan luokkalaista on laki kuntouttavasta työtoiminnasta. Perustuslakiasiantuntija totesi toimeentulotuen vastikkeellistamisen vuonna 1997 perustuslain vastaiseksi. Häntä ei eduskunnan perustuslakivaliokunnassa otettu ratkaisevalla tasolla huomioon. Vastikkeellista sosiaaliturvaa ovat kehuneet mm. porvarit ja persut. Työmies Hakkarainen vaati sitä joskus nuorille yritysten hyödyksi. Nyt perussuomalaiset vaativat sitä vastaanottokeskuksiin. Luokkalait palaavat ja uusfasismi nousee.

Rasismi ja fasismi ovat porvarillisen ylivallan ilmentymiä. Ne kuuluvat kapitalismin maastovaihteeseen, jonka avulla työläista sorretaan. Fasismi edustaa kapitalisteille valevasemmistoa, jolla köyhiä höynäytetään. Saksanjuutalaisen filosofin Hannah Arendtin mukaan natsismi ammensi voimansa kapitalistisen tuotannon ylijäämää ympäri maailmaa levittäneestä imperialismista sekä sitä tukeneista rotuteorioista. Hän on todennut: ”Normaalien ihmisten normaalisuus estää pitkäksi aikaa tehokkaimmin totalitaaristen joukkorikosten paljastumisen”.

Kirjoitettu ja lähetetty Lokakuun liikkeelle 1.1.2016