Retoriikka tehoaa. Tosiasiat ei.

Kirjoitin 9.6.2015 seuraavan tekstin: Rikkaiden rehtiys on harha

Kirjoitus koskee mm. pääomatulojen kasvua ja palkansaajakorvausten pienentymistä. Omistavan luokan ja työväenluokan välinen kuilu on siis kasvanut. Luokkaerot ovat jälleen tätä päivää.

”1980-luvulla elettiin yli varojen” on yleinen harhaväite. Siinä ei ole koko totuus. Suomi lähti mukaan pääomamarkkinoiden vapauttamiseen ennen EU-jäsenyyttä. Siitä se lama alun perin johtui eikä liian isosta julkisesta sektorista. Pääomien vapaakauppa oli kapitalistisen EU-jäsenyyden ehto. Suomi pistettiin EU-kuntoon. Rikkaat halusivat vain maksimoida oman voittonsa ahneushumalassaan. Lue lisää tästäkin em. kirjoituksestani (9.6.2015). Pääomakontrolli on otettu käyttöön entisessä kriisimaassa Islannissa. Siellä on melkein täystyöllisyys. Lue lisää tästä ja tästä sekä tästä. Talousdemokratian nettisivujen postauksen mukaan siellä harkitaan myös rahareformia. Rahareformi perustuu siihen, että valtio huolehtisi itse omasta rahoituksestaan oman keskuspankkinsa / muun julkisen tahon kautta.

Vuoden 1993 verouudistus erotti palkka – ja pääomatulot toisistaan. Pääomaverotus on myös keventynyt. Sen lisäksi pääomien osuus kansantulosta on kasvanut samaan aikaa kun työläisen pienentynyt. Eriarvoisuus on lisääntynyt. Rikkaisen ahneus siis kukoistaa. Pääomien vapaakauppaa on puolusteltu investoinneilla Suomeen. Tosiasiassa investoinnit Suomeen ovat hyvin minimaalisia. Sijoittajat pelkäävät sijoittaa Suomeen, jossa työväenluokalla on vielä suhteellisen säälliset työehdot. Työvoima on siis kallista, joka hankaloittaa vapaakauppaa. Lähde: Kansan ääni 5/2014 s. 11. Lue tästä. Vapaakauppa siis polkee työväenluokan asemaa. Sosialismi puolustaa sitä.

Neuvostoliitossa alkoi iso alamäki 1980-luvulla kun sääntelyä (valtion ohjausta) purettiin. Nykyään Venäjällä onkin paljon köyhyyttä. Neuvostoliitto tasasi tuloeroja hyvin. Sosialistisen sääntelyn purkaminen johti siis Neuvostoliiton romahtamiseen. Suomessa sääntelyn purkaminen (eli pääomien vapauttaminen) johti lamaan. Hyvinvointivaltio ei ollut enää entisensä. Suomi teki siis samankaltaisen virheen kuin Neuvostoliitto.

Porvarit halveksuivat aikanaan Neuvostoliittoa. Nykyään he ovat russofobeja. He kurjistavat Suomen kansaa leikkauksilla. Kansan hyvinvoinnin sijaan he antavat armeijalle ja poliisille lisää rahaa sekä lietsovat russofobiaa. Kertoo aika paljon oikeiston sotakeskeisestä arvomaailmasta. Suomalaisten äärioikeistolainen russofobia on siis johtanut oman kansan kurjuuteen.

Työttömien "aktivointi" tuli Suomeen Yhdysvalloista. Lue tästä. Neuvostoliitossa oli hyvin monialainen sosiaaliturva. Sosiaalietuuksia oli siis useita. Toimeentulo turvattiin laajasti eri tilanteissa. Suomessakin on sama juttu. Suomalainen sosiaaliturva on siis jonkinlainen kopio Neuvostoliitosta. Saamme kiittää sosiaaliturvasta Neuvostoliittoa ja sen heikentämisestä näyttää takapuolta jenkeille. Kolhoosilaisilla oli oma sosiaaliturvarahastonsa. Lähde: Kirjan sivu 353: Neuvostoliitto, Vastauksia suomalaisten kysymyksiin, Helsinki 1973. Suomen "9 euron aktivoiduille kolhoosilaisille" ei kerry eläkettä eikä muutakaan sosiaaliturvaa. Lisäksi sosialismin ansiosta valtion luoma tasa-arvo mahdollisti pyrkimisen parempiosaisiin töihin ja opiskella ilman kyykyttämistä.

Vilkaistaanpa palkansaajakorvausten osuutta kansantulosta (1948 - 2005). Työväenliikkeen ansioista työläisen osuus (eli palkansaajakorvaukset) ovat lisääntyneet melkoisesti läpi 1900-luvun. 1990-luvun alun laman jälkeen suunta on ollut alenemaan päin. Kohti luokkasortoa ja työläisen riistoa. Meiltä kaikilta perusjampoilta vaaditaan koko ajan enemmän ja enemmän.

Mietitäänpä osallistavaa sosiaaliturvaa ja aktivointilinjaa:

Nyt ihmisiä on ”aktivoitu” 20 vuoden aikana hyvin aktiivisesti. Mikä on tulos? Työttömien ”aktivointi” on tieteellisesti osoitettu hyvin tuloksettomaksi. Vain harva työllistyy sitä kautta. Se ei siis ratkaise ongelmia.

”Palkan” eli sosiaaliturvan maksaa siis yhteiskunta. Lisäksi toiminnan järjestäminen lisää muitakin kuluja. Eihän se ilmaista ole. Tällaiset työt eivät rakenna yhteiskuntaa vaikka niin retorisesti yritetään uskotella. Onhan nimikin ”osallistava” sosiaaliturva.

Olen ihan oikeasti kuullut joidenkin suusta seuraavia fraaseja:

”Ei yhteiskunta pyöri jäämällä kotiin.”

”Suomi on niin pieni maa, että täällä ei ole varaa jäädä kotiin nostamaan sosiaaliturvaa.”

”Sodan jälkeenkin tehtiin risusavottaa.”

”Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva kun se kannustaa jäämään kotiin.”

”Sosiaaliturvan hyväksikäyttäjiä löytyy.”

Eihän työttömyyttä ratkaista työttömiä syyllistämällä. Yhteiskunta ei pyöri myöskään orjatöillä. Onko meillä myöskään varaa rahoittaa verovaroista ilmaisia orjia töitä tekemään ja järjestää jotain työpajailua? Sillä vain siivotaan työttömyystilastoja eli lisätään piilotyöttömyyttä. Kulut eivät siis vähene eikä ihminen työllisty. Ainut oikea tapa on miettiä mistä saadaan oikeita palkkatöitä. Siinä analyysissa auttaa esim. marxismi ja globalisaation kritiikki. Työvoiman riisto on jatkuvasti lisääntynyt. Yhteiskunnan luokkasuhteet ovat kärjistyneet. Ja miten sota liittyy tähän päivään? Sosiaaliturvatöiden puolustelu sotakortilla on vain äärioikeistolaista ja konservatiivista sekä fasistista retoriikka.

Kuka rehellinen yrittäjä viitsii kilpailla orjatyöpajan kanssa kun heillä on ylivertaisesti alhaiset työvoimakustannukset? Osallistavan sosiaaliturvan ”erinomaisuus” on lähinnä moraalista. Sitä on perusteltu esim. elämänhallinnalla ja sosiaaliturvan hyväksyttävyyden lisäämisellä. Keskiluokkaiset ja konservatiiviset työn sankarit voivat tuntea ylemmyyden tunnetta alaluokkaa kohtaan ja kohdistaa heihin äärioikeistolaista ja fasistista ihmisvihaansa. Kunnes huomaavat kehityksen menneen niin pitkälle, että ovat itsekin orjia ja vähäosaisia. Kannatti syyttää työttömiä.

Eriarvoisuuden lisääntymisestä kertoo mm. työn lisäarvon nousu. Kapitalistin nettoama puhdas voitto on työn lisäarvo. Tämän osuuden hän jättää maksamatta työntekijöilleen. Vuonna 1990 valkolahtari nettosi 15,82 ja vuonna 2013 40,30. Mittarina on taulukon mukaan euroa / tunti.

Paljonko sosiaaliturvan hyväksikäyttäjiä oikeasti edes löytyy? Päinvastoin Suomessa on liian heikko sosiaaliturva. EN:n sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea asiasta. Olemme saaneet moitteet sosiaalisista oikeuksista myös viime vuonna. Lisäksi sosiaaliturva on niin byrokraattinen, että ihmiset eivät aina ole omista oikeuksistaan perillä. Tämän voi todentaa esim. tutustumalla oikeuskäytäntöön. Ihmiset puhuvat sellaisista asioista joista eivät tiedä yhtään mitään. Kuten huomaamme niin retoriikka uppoaa tosiasioita paremmin.