Käsittelen tässä kirjoituksessani osallistavaan
sosiaaliturvaan liittyviä laillisuusnäkökulmia. Mielestäni on erittäin
järkyttävää kuinka oikeus – ja hyvinvointivaltiossa voi tapahtua jotain näinkin
hämärää toimintaa. Mietitäänpä aluksi osallistavan sosiaaliturvan perustuslain
mukaisuutta.
Mennään arkistojen uumeniin ja vuoteen
1997. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on nimittäin kyseisenä vuonna katsonut,
että koko toimeentulotukilaki (mukaan lukien toimeentulotuen vastikkeellisuus)
voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä siis liittyy
vastikkeelliseen eli osallistavaan sosiaaliturvaan siten, että myös
toimeentulotuesta voidaan tehdä vastikkeellista sosiaaliviranomaisen
päätöksillä siihen kohdistuvilla leikkauksilla, mikäli henkilö kieltäytyy
palkattomasta työstä. Mutta ei siinä suinkaan vielä kaikki. Asiassa kuultu
perustuslakiasiantuntija (Martin Scheinin) asettui nimittäin päinvastaiselle
kannalle. Hänen mielestään kyseinen laki olisi tullut käsitellä perustuslainsäätämisjärjestyksessä.
Hän antoi asiasta kirjallisen lausunnon. Sekin on vuodelta 1997.
Jokainen voi mielessään miettiä kumpaan
luottaa enemmän perustuslakiasiantuntijaan (joka on ihan oikeasti lainoppinut
ihminen ja pätevä laintuntija) vai yksittäisistä kansanedustajista koostuvaan
perustuslakivaliokuntaan (siis politiikkoihin, jotka käyttävät tuomarinvaltaa).
Ymmärsit aivan oikein. Siis poliitikot ovat ikään kuin tuomarin asemassa kun he
tekevät päätöksen jonkin lain perustuslainmukaisuudesta. Lain muuttaminen
tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä on varmasti helpompaa ja
kitkattomampaa. Vältytään näet turhalta byrokratialta ja julkisuudelta eli
asian kriittiseltä tarkistelulta.
Lisäksi on hyvin kyseenalaista onko tämä
osallistava sosiaaliturva muutenkaan perustuslain mukaista. Nimittäin perustuslain
mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai
elinkeinolla. Kysymys kuuluu onko perusturvan vastineeksi tehtävä työ
sellaista, että tuo oikeus toteutuu? Eikö se ole vain ruokapalkkahommaa, joka
ei enää kuulu nykyaikaiseen oikeus – ja hyvinvointivaltioon saati moderniin
perustuslakiin? Kuitenkin nämä monet sosiaaliturvatyöt vastaavat ihan oikeaa
työtä. Kaikki niistä eivät vain ole pelkkää kevyttä yhdessäoloa ja
yhteisöllisyyttä. Esimerkkeinä seuraavat työt: Matkahuollon pyörittämistä,
risusavottaa, metallitöitä ja huonekalujen entisöintiä. Lisääkö tällainen työ
työmiehen – tai naisen osallisuutta yhteiskuntaan? Esimerkkinä vaikka sellainen
seikka, että onko oikein se, että metallimies A saa työstään oikeaa palkkaa ja
toinen (metallimies B) vain vastikkeellista sosiaaliturvaa? Missä on
ammatillinen tasa-arvo? Miksi toista alistetaan yhteiskunnan taholta ja
pidetään B-luokan kansalaisena?
Lisäksi julkisen
vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Samaten työllisyyttä on
edistettävä. Ovatko tällaiset työt perus – ja ihmisoikeuksien mukaista
työllisyyden edistämistä? Kilpailuyhteiskunnasta pudonneet työväenluokkaan
kuuluvat ihmiset joutuvat helposti näihin pakkotöihin. Ei kai toimeentulotuen
leikkaus tai työttömyyskorvaukseen liittyvä karenssi ole oikein vain sen
vuoksi, että monet ovat jääneet kilpailun jalkoihin?
Tämän jutun ohessa
olevasta perustuslakiboxista voit katsoa muita kohtia perustuslaista.
PERUSTUSLAKIBOXI
19 § 1 mom: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan
ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään
toimeentuloon ja huolenpitoon.
= Ei kykene, koska ei ole töitä. Kysymys kuuluu
voidaanko ihminen pakottaa ilmaistöihin ilman, että tuo oikeus ei vaarannu?
19 § 2 mom: Lailla taataan jokaiselle oikeus
perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja
vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
= Niinpä. Eli taataan oikeus perustoimeentuloon
esimerkiksi työttömyyden johdosta. Eikö vastikkeellisuus-logiikalla voitaisi
myös pakottaa esimerkiksi vanhukset pakkotöihin? Ei muuta kuin Pihtiputaan
mummot ja vaarit neulomaan sukkia, risusavottaan tai tekemään muita ilmaistöitä
eläkkeensä vastineeksi. Eikö kuulostakin aika rajulta? Mutta millä tavalla
perustoimeentulon turvaan liittyvä oikeus on erilainen työttömällä?
18 § 1 mom: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia
toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
= Hmm. Eli eipä taida onnistua työpajoilla puurtaminen
ilman lainmukaista palkkaa.
Mietitäänpäs seuraavaksi ja lopuksi vielä muita lain rikkomisia liittyen
tähän samaiseen aiheeseen.
Lain mukaan kuntouttavalla
työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä.
Silti näin tapahtuu eri puolilla Suomea. Alla pari esimerkkiä:
·
Ilmanvaihtolaitteita kehittävä ja valmistava
yritys Vallox Oy
teettää alihankintatyötä Loimaan kaupungin kehitysvammaisten
toimintakeskuksessa sekä pitkäaikaistyöttömillä.
Katso THL-kohta.
THL:n
mukaan:
- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.
- Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.
- Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.
- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.
- Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.
- Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.
·
Työelämävalmennus Valma Oy tiedottaa
nettisivuillaan 19.12.2014, että tämän vuoden (2015) alusta Kuntayhtymä
Tuoterengas yhtiöitetään (Valmaksi). Nykyään toimintaa siis järjestää
osakeyhtiö. Yhtiö on maailmankuulu tunnetusta mölkky-pelistään.
Kuten
edelläkin (THL-kohta) on todettu, niin lainsäädännössä todetaan
yksiselitteisesti, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei voida korvata oikeaa
palkkatyötä. Tähän ei vaikuta se, että yritys on mahdollisesti julkisen
sektorin omistama joko osittain tai kokonaan. Se on silti yritys, joka toimii
osakeyhtiölain mukaisesti. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n 2
momentin mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällainen
sopiminen on siis mitätöntä ja lainvastaista. Silti sitä on noudatettu
yhteiskunnan ja julkisen vallan siunauksella.
Sosiaali – ja terveysministeriö on selvittänyt näitä lainvastaisia
käytäntöjä. Ministeriö on antanut asiasta tiedonannon 31.12.2014.
Tiedonannossa
todetaan esimerkiksi seuraavaa:
·
Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä
pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei
käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan
katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla
markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.
Jutun lähteet:
Perustuslaki /
Finlex
Google haku: metallityö
kuntouttava työtoiminta
Google haku:
risusavotta kuntouttava työtoiminta
Google haku: matkahuolto
kuntouttava työtoiminta
Google haku: huonekalujen
entisöinti kuntouttava työtoiminta
Kirjoitukset: www.sakutimonen.com
Google haku: mölkky
tuoterengas
Kirjoitustuotantoni: henriautero.blogspot.fi
"Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan." Tarkoittaako tämä, että kuntoutujaa ei saa edes PALKATA sijaiseksi, jos tulee sellainen tilanne, että sijaista tarvitaan? Olisihan edes lain hengen mukaista, että ilmaiseen työhön otettu ihminen pääsisi vähäksi aikaa oikeaan työhön. Silloin voisi jo sanoa, että kuty voi johtaa palkkatyöhön.
VastaaPoistaMiksi ei voisi? Toisaalta en mene ihan takuuseen. Eikös tuon määrittele työehtosopimukset ja muut työsuhteessa olevan oikeudet yms.? Kuntoutujahan ei ole edes työsuhteessa. Tuolla lailla siis pyritään hillitsemään työvoiman hyväksikäyttöä.
Poista