Suonenjoen sosiaalilautakunta teki lainvastaisen päätöksen

Julkaisenpas yhden viimevuotisen kanteluni lisäselvityksineen sekä siihen pohjautuvan mielipidekirjoitukseni täälläkin. Asiasta edelleen päätöstä odottelen (asia on siis jonossa käsittelyvuoroon).

------------------------

Suonenjoen sosiaalilautakunta teki lainvastaisen päätöksen

Suonenjoen sosiaalilautakunta päätti kokouksessaan 26.9.2013, että kaikilta toimeentulotuen saajilta leikataan perustoimeentulotukea 20 prosentilla loppuvuoden (1.10 - 31.12.2013) ajan. Lisäksi sosiaalilautakunta päätti myös, ettei toimeentulon asiakkaille myönnetä loppuvuonna täydentävää toimeentulotukea lainkaan. Täydentävää toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi lasten harrastuksiin ja päivähoitomenoihin, vuokravakuuteen ja välttämättömien kodinkoneiden hankintaan.

Päätös on selvästi lainvastainen. Tein asiasta 5.10.2013 kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle. Asia on apulaisoikeusasiamiehen toimesta lähetetty selvityspyynnölle Suonenjoen sosiaalilautakuntaan. Pyysin eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään myös täydentävän toimeentulotuen leikkaamisen lainmukaisuuden.

Toimeentulotuesta annetun lain mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän kieltäytyy työstä tai työvoimapalvelusta. Toimeentulotuesta annettu laki ei siis mahdollista kaikkiin tuensaajiin kohdistuvia leikkauksia. Tukea voidaan siis alentaa vain selvissä työstä tai työvoimapalvelusta kieltäytymistapauksissa ja silloinkin tarjottu työ tai palvelu on näytettävä yksilöidysti toteen. EDIT: Toistuvan kieltäytymisen ollessa kyseessä tukea voidaan alentaa jopa 40 prosenttia.

Ymmärrän, että kaikki sosiaalilautakunnan jäsenet eivät välttämättä tunne lakia, mutta ainakin sosiaalilautakunnan esittelijän / esittelijöiden olisi tullut huomata tämä selvästi laiton säästökohde.

Kanteluni kohdistuu myös Suonenjoen sosiaalijohtajaan. Asian (sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013) valmistelijana on toiminut sosiaalijohtaja. Sosiaalijohtajan olisi tullut korkeassa virassa ja leikkausasiasta tietoisena ymmärtää, että tämä leikkauskohde on selvästi laiton. Katson, että hän ei ole täysin täyttänyt virkavelvollisuuttansa. Hän oli toimeentulotuen leikkauksesta päätettäessä sosiaalilautakunnan kokouksessa jopa läsnä, eikä hän silti puuttunut asiaan.

Asiaa on kommentoinut myös Suonenjoen sosiaalitoimen johtava sosiaalityöntekijä. Ihmettelen miksi hän ei ole ottanut siihen kantaa, että kyseessä on selvästi laiton leikkauskohde. Hänen olisi sosiaalityöntekijänä tullut ymmärtää edes sen verran lainsäädäntöä, että kaikkia toimeentulotuensaajia koskevat leikkaukset ovat laittomia.

Suonenjoen kaupunginhallitus päätti palauttaa asian takaisin sosiaalilautakunnan käsittelyyn kokouksessaan 7.10.2013. Sosiaalilautakunta siis joutuu käsittelemään uudestaan päätöksensä toimeentulotuen leikkaamisesta. Asian jälkipuinti laillisuusvalvonnassa (eduskunnan oikeusasiamies) on kuitenkin myös mielestäni tarpeen.

Lähteet:

Iltalehden nettiuutinen (4.10.2013): Suonenjoella säästetään: Toimeentulotukeen suunnitellaan rajuja leikkauksia:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100317562732_uu.shtml 

Suonenjoen sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013:

https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20131047-8.PDF

Laki toimeentulotuesta (Finlex):

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412

Savon Sanomien nettiuutinen (7.10.2013): Lautakunnan päätös vastoin lakia:

http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lautakunnan-paatos-vastoin-lakia/1680103

------------------------

Lähetetty sähköpostilla 5.10.2013

Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Kantelu
Vaasa 5.10.2013

Kantelija:
Henri Autero
****

Asia: Kantelu koskien Suonenjoen sosiaalilautakunnan menettelyä. Kantelu koskee sosiaalilautakuntaa ja sen esittelijöitä sekä sosiaalijohtaja Marja Leena Markkasta.

Taustaa: Suonenjoen sosiaalilautakunta on päättänyt 26.9.2013, että kaikilta toimeentulotuen saajilta leikataan perustoimeentulotukea 20 prosentilla loppuvuoden (1.10 - 31.12.2013) ajan. Iltalehden uutinen 4.10.2013 aiheesta on liitteenä (osoite uutiseen).

Toimeentulotuesta annetun lain 2. luvun 10 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että:

1) henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 §:n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen.

Yllä oleva lainkohta on toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1 momentin 1 kohta.

Toimeentulotuesta annettu laki (ks. 2. luku 10 §) ei siis mahdollista kaikkiin tuensaajiin kohdistuvia leikkauksia.

Tämä leikkaus on yksinkertaisesti laiton, koska:
- Toimeentulotuen perusosuutta ei voida kuitenkaan leikata automaattisesti kaikilta tuen saajilta.
- Tukea voidaan siis alentaa vain selvissä työstä tai työvoimapalvelusta kieltäytymistapauksissa ja silloinkin tarjottu työ tai palvelu on näytettävä yksilöidysti toteen. Laki ei siis mahdollista kaikkia tuensaajia koskevia leikkauksia.

Ymmärrän, että kaikki sosiaalilautakunnan jäsenet eivät välttämättä tunne lakia, mutta ainakin sosiaalilautakunnan esittelijän / esittelijöiden olisi tullut huomata tämä selvästi laiton säästökohde.

Kanteluni siis kohdistuu myös sosiaalilautakunnan esittelijään / esittelijöihin. Katson, että sosiaalilautakunnan esittelijä / esittelijät eivät ole täyttäneet virkavelvollisuuttansa.

Kanteluni kohdistuu myös Suonenjoen sosiaalijohtaja Marja Leena Markkaseen. Liitteenä olevasta asiakirjasta ilmenee, että asian (Sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013) valmistelijana on toiminut sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen. Sosiaalijohtajan olisi tullut korkeassa virassa ja leikkausasiasta tietoisena ymmärtää, että tämä leikkauskohde on selvästi laiton. Katson, että hän ei ole täysi täyttänyt virkavelvollisuuttansa.

Liitteenä olevasta Iltalehden uutisesta ilmenee, että asiaa on kommentoinut myös Suonenjoen sosiaalitoimen johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mustonen. Ihmettelen miksi hän ei ole ottanut siihen kantaa, että kyseessä on selvästi laiton leikkauskohde. Hänen olisi sosiaalityöntekijänä tullut ymmärtää edes sen verran lainsäädäntöä, että kaikkia toimeentulotuensaajia koskevat leikkaukset ovat laittomia. Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan myös onko hän täyttänyt virkavelvollisuutensa.

Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan Suonenjoen sosiaalilautakunnan ja sen esittelijöiden sekä sosiaalijohtaja Marja Leena Markkasen toiminnan asiassa.

Liitteet:

Suonenjoen sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013 (sähköpostin liitteenä pdf-muodossa) ---> URL: https://mansikka.suonenjoki.fi/d5web/kokous/20131047-8.PDF

Iltalehden uutinen aiheesta: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013100317562732_uu.shtml

Kunnioittaen:
Henri Autero
Vaasa
------------------------

Lähetetty sähköpostilla 5.10.2013

Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Lisäselvitys
Vaasa 5.10.2013

Lähetin alla olevan kantelun (toim. huom. yllä).

Haluan lisätä alla olevaan kanteluasiaan seuraavan:

Iltalehden uutisesta:

Mustosen mukaan Suonenjoen sosiaalilautakunta päätti myös, ettei toimeentulon asiakkaille myönnetä loppuvuonna täydentävää toimeentulotukea lainkaan.

Täydentävää toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi lasten harrastuksiin ja päivähoitomenoihin, vuokravakuuteen ja välttämättömien kodinkoneiden hankintaan.

Pyydän eduskunnan oikeusasiamiestä myös tutkimaan onko yllä oleva päätös lain mukainen.

Kunnioittaen:
Henri Autero
Vaasa
------------------------

Lähetetty sähköpostilla 18.10.2013

Eduskunnan oikeusasiamiehelle
Lisäselvitys
Dnro 4369
Vaasa 18.10.2013

Lähettäjä:
Henri Autero
****

Asia: Lisäselvitys Suonenjoen sosiaalilautakuntaa koskevaan kanteluun

Esitän tässä lisäselvityksessä seuraavaa:

Viittaan liitteenä (osoite uutiseen) olevaan Savon Sanomien uutiseen.

Uutisessa todetaan seuraavaa:

Kokouksessa oli läsnä myös kaupungin sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen.
Hänkään ei puuttunut asiaan, Suihkonen sanoo sekavasta tilanteesta.

Kuten kantelussani mainitsin, niin kyseisessä kokouksessa siis päätettiin toimeentulotuen leikkaamisesta lainvastaisin perustein.

Viittaan kanteluuni, jossa totean seuraavaa:
Kanteluni kohdistuu myös Suonenjoen sosiaalijohtaja Marja Leena Markkaseen. Liitteenä olevasta asiakirjasta ilmenee, että asian (Sosiaalilautakunnan lisämäärärahahakemus vuodelle 2013) valmistelijana on toiminut sosiaalijohtaja Marja Leena Markkanen. Sosiaalijohtajan olisi tullut korkeassa virassa ja leikkausasiasta tietoisena ymmärtää, että tämä leikkauskohde on selvästi laiton. Katson, että hän ei ole täysi täyttänyt virkavelvollisuuttansa.

Lähetän tämän Savon Sanomien uutisen todisteena oikeusasiamiehelle koskien Marja Leena Markkasen toimintaa.

Linkki Savon Sanomien uutiseen:
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/lautakunnan-paatos-vastoin-lakia/1680103

Kunnioittaen:
Henri Autero
Vaasa
------------------------
Suonenjoen sosiaalilautakunnan 26.11.2013 päiväämä selvitys kanteluuni:
https://docs.google.com/file/d/0B-pBvvvhxaHLQkVVcFA3Z1ZYaFE

Kanteluni oikeuskanslerille Suomen ja Kreikan vakuussotkusta

Valtiovarainministeriö on rikkonut lakia Suomen ja Kreikan vakuusasiassa

Olen tehnyt kaksi kantelua (27.5.2013 ja 15.6.2013) oikeuskanslerille koskien valtiovarainministeriön menettelyä. Ensimmäinen kanteluni koskee valtiovarainministeriön vitkuttelua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen toimeenpanemisessa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätti 14.5.2013, että Suomen ja Kreikan välinen vakuussopimus on pankkien tunnistetietoja lukuunottamatta julkinen. Toinen kanteluni koskee valtiovarainministeriön antaman kyseisen julkisuuspäätöksen (josta siis oli KHO:hon valitettu) laatimisen osittaista ulkoistamista yksityiselle asianajotoimistolle. Oikeuskansleri on lähtenyt tutkimaan kumpaakin kanteluasiaa.

Ensimmäistä kantelua koskevilta osin

Kantelu koskee valtiovarainministeriön menettelyä olla toimeenpanematta KHO:n päätöstä välittömästi.
Oikeusoppineet ovat arvostelleet valtiovarainministeriötä. Myös korkein hallinto-oikeus on moittinut valtiovarainministeriötä siitä, että se ei ollut noudattanut täysin oikeuden päätöstä.
Valtiovarainministeriö ei ollut välittömästi julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin
liittyviä asiakirjoja vaikka korkein hallinto-oikeus määräsi ne
julkistettavaksi. Osa asiakirjoista julkaistiin välittömästi (osa taas ei).
Taloussanomat oli taannoin tiedustellut valtiovarainministeriöltä, että miksi kaikkia
asiakirjoja ei ole julkaistu vaikka korkein hallinto-oikeus on näin
päättänyt. Valtiovarainministeriö kehoitti Taloussanomia lähettämään asiakirjoista
virallisen asiakirjapyynnön valtiovarainministeriölle.
Ihmettelen valtiovarainministeriön toimintaa suuresti. Asiakirjoista on
aikoinaan esitetty eri pyytäjien toimesta jo monta asiakirjapyyntöä, jonka
jälkeen on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus
on velvoittanut valtiovarainministeriön julkaisemaan asiakirjat, joten miksi
ihmeessä enää uusia asiakirjapyyntöjä olisi pitänyt esittää.
Valtiovarainministeriö ei ollut toiminut julkisuuslain eikä
hallintolainkäyttölain edellyttämällä tavalla eikä hyvän hallinnon
mukaisesti.

Toista kantelua koskevilta osin

Kantelu koskee valtiovarainministeriön menettelyä hallintopäätöksen ulkoistamisasiassa.
Valtiovarainministeriön runsas vuosi sitten tekemä päätös Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusjärjestelystä on kirjoitettu ainakin osittain asianajotoimisto Hannes Snellmanissa.
Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on todennut, että hallintoviranomaisten eli tässä tapauksessa valtiovarainministeriön tehtävä on tehdä hallintopäätöksiä, ja ne kuuluvat viranomaisten ydintehtäviin. Esimerkiksi julkisuuslain soveltaminen on viranomaisen perustehtäviä, jotka pitää osata tehdä omin voimin.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut perustuslakia. 
Valtiovarainministeriön toiminta on selvästi lainvastaista.

Ensimmäinen kanteluni:
http://henriautero.blogspot.fi/2013/05/valtiovarainministerio-on-rikkonut.html
---> Olen myöhemmin tehnyt ensimmäiseen kanteluuni myös kolme lyhyttä lisäselvitystä 27.5.2013 (1 kpl) ja 28.5.2013 (2 kpl), joissa nostan esiin oikeusoppineiden kannaotot ja korkeimman hallinto-okeuden moitteet valtiovarainmininisteriötä kohtaan sekä asiakirjajulkisuutta koskevia seikkoja.

Toinen kanteluni:http://henriautero.blogspot.fi/2013/06/valtiovarainministerio-on-mahdollisesti.html

Valtiovarainministeriö on mahdollisesti rikkonut perustuslakia

Tein alla olevan kantelun oikeuskanslerille.
----------------
Lähetetty sähköpostilla 15.6.2013

Oikeuskanslerille

Kantelu

Vaasa 15.6.2013

 

Asia: Kantelu koskien valtiovarainministeriön toimintaa koskien yksityisen asianajotoimiston palvelujen käyttämistä Suomen ja Kreikan vakuussopimuksen salaamiseen liittyvän hallintopäätöksen laatimisessa

 

Liitteenä olevasta Helsingin Sanomien artikkelista ilmenee, että valtiovarainministeriön runsas vuosi sitten tekemä päätös Suomen ja kreikkalaisten liikepankkien vakuusjärjestelystä on kirjoitettu ainakin osittain asianajotoimisto Hannes Snellmanissa.

 

Oikeusoppineet ovat arvostelleet valtiovarainministeriötä mm. julkisen vallan ulkoistamisesta.

 

Oikeustieteen akatemiaprofessori Kaarlo Tuori on todennut liitteenä olevassa Helsingin Sanomien artikkelissa, että hallintoviranomaisten eli tässä tapauksessa valtiovarainministeriön tehtävä on tehdä hallintopäätöksiä, ja ne kuuluvat viranomaisten ydintehtäviin. Esimerkiksi julkisuuslain soveltaminen on viranomaisen perustehtäviä, jotka pitää osata tehdä omin voimin.

 

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää mahdollisena, että valtiovarainministeriö olisi loukannut perustuslakia.

 

Valtiovarainministeriön toiminta on selvästi lainvastaista. Pyydän oikeuskansleria tutkimaan valtiovarainministeriön toiminnan.

 

Tässä kantelussa viittaan ja vetoan liitteenä olevaan Helsingin Sanomien artikkeliin.

 

 

LIITE: Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta

 

 

Kunnioittaen:

Henri Autero

 

LIITE (url):

Oikeustieteilijät: Valtiovarainministeriö uhmasi perustuslakia:

http://www.hs.fi/talous/Oikeustieteilij%C3%A4t+Valtiovarainministeri%C3%B6+uhmasi+perustuslakia/a1370228793778

Valtiovarainministeriö on rikkonut lakia Kreikan vakuusasiassa

Korkein hallinto-oikeus on päättänyt 14.5.2013, että kaikki Kreikka-vakuuksiin liittyvät asiakirjat ovat pankkien tunnistetietoja lukuunottamatta julkisia.

Valtiovarainministeriö on rikkonut lakia, koska se ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin liittyviä asiakirjoja vaikka korkein hallinto-oikeus (KHO) on näin määrännyt sen tekemään.

Valtiovarainministeriön tulisi noudattaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä ja julkistaa kaikki asiakirjat.

Valtiovarainministeriön tulisi noudattaa nyt tämän asian suhteen sekä jatkossa hyvää hallintotapaa sekä toimia julkisuuslain ja hallintolainkäyttölain mukaisesti.

Valtiovarainministeriö ei siis ole toiminut tässä asiassa täysin lain mukaisesti.
---------------
Tarkemmat perusteet on alla olevassa kantelussa, jonka tein oikeuskanslerille.

Lähetetty 27.5.2013

Kantelija:
Henri Autero
Vaasa

KANTELU OIKEUSKANSLERILLE

Viranomainen ja henkilöt:
Valtiovarainministeriö

Menettelyn tai päätösten yksilöinti:
Valtiovaraiministeriö ei ole julkistanut kaikkia Kreikka-vakuuksiin
liittyviä asiakirjoja vaikka korkein hallinto-oikeus on määrännyt ne
julkistettavaksi. Taloussanomien artikkeli aiheesta on liitteenä.

Asian kuvaus:
Korkein hallinto-oikeus on päättänyt 14.5.2013, että kaikki
Kreikka-vakuuksiin liittyvät asiakirjat ovat pankkien tunnistetietoja
lukuunottamatta julkisia.

Taloussanomat on tiedustellut valtiovarainministeriöltä, että miksi kaikkia
asiakirjoja ei ole julkaistu vaikka korkein hallinto-oikeus on näin
päättänyt. Valtiovarainministeriö kehoitti Taloussanomia lähettämään asiakirjoista
virallisen asiakirjapyynnön valtiovarainministeriölle. Taloussanomien
artikkeli aiheesta on liitteenä.

Ihmettelen valtiovarainministeriön toimintaa suuresti. Asiakirjoista on
aikoinaan esitetty eri pyytäjien toimesta jo monta asiakirjapyyntöä, jonka
jälkeen on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus
on velvoittanut valtiovarainministeriön julkaisemaan asiakirjat, joten miksi
ihmeessä enää uusia asiakirjapyyntöjä tulisi esittää.

Valtiovarainministeriön olisi tullut viipymättä julkistaa kaikki asiakirjat,
jotka korkein hallinto-oikeus on määrännyt julkistettavaksi eikä pyytää
lähettämään uutta asiakirjapyyntöä.

Katson, että valtiovarainministeriö ei ole toiminut julkisuuslain eikä
hallintolainkäyttölain edellyttämällä tavalla eikä hyvän hallinnon
mukaisesti.

Pyydän oikeuskansleria tutkimaan valtiovarainministeriön menettelyn.

Mielestäni olisi tärkeää, että loputkin asiakirjat saataisiin julkisiksi.

Liitteenä kaksi Taloussanomien artikkelia.

Muut kantelut ja vireilläolo:
En ole kannellut tai valittanut asiasta millekään muulle viranomaiselle

Liitteet:

Taloussanomat: Kreikka-vakuuksien asiakirjoja yhä piilossa:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/05/26/kreikka-vakuuksien-asiakirjoja-yha-piilossa/20137391/170#

Taloussanomat: Ministeriö vakuussotkusta: Lähettäkää asiakirjapyyntö:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2013/05/26/ministerio-vakuussotkusta-lahettakaa-asiakirjapyynto/20137434/12#
---------------
Lisäys 29.6.2013:Olen myöhemmin tehnyt yllä olevaan kanteluun myös kolme lyhyttä lisäselvitystä 27.5.2013 (1 kpl) ja 28.5.2013 (2 kpl), joissa nostan esiin oikeusoppineiden kannaotot ja korkeimman hallinto-okeuden moitteet valtiovarainmininisteriötä kohtaan sekä asiakirjajulkisuutta koskevia seikkoja.

Espoon Puolarmetsän terveyskeskus rikkoo lakia

Tein kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle koskien Espoon Puolarmetsän terveyskeskuksen laitonta käytäntöä.

Lähetetty 28.3.2013

Kantelutiedot

1. Viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho, jonka toimintaa arvostelette.
Espoon kaupunki / Puolarmetsän terveyskeskus

2. Jos kantelu koskee viranomaisen menettelyä, jota pidät lainvastaisena, selosta tarkemmin
- kenen menettelyä arvostelette? *
Mitä tapahtui? *
Milloin? *
Missä? *
Muuta?
Espoossa sijaitsevassa Puolarmetsän terveyskeskuksessa on seuraava käytäntö:
Terveyskeskus ohjaa potilaat, joilla on vakuutus yksityisen hoidon puoleen. Helsingin Sanomien uutinen aiheesta on liitteenä.

3. Miksi menettely tai päätös on mielestänne lainvastainen?
Terveyskeskuksen menettely on lainvastaista. Terveyskeskus ei voi pakottaa lain mukaan potilasta käyttämään yksityisiä palveluja vaikka potilaalla olisi vakuutus. Pyydän eduskunnan oikeuasiamiestä tutkimaan terveyskeskuksen menettelyn.

Helsingin Sanomien uutinen aiheesta on liitteenä pdf-tulosteena.

4. Oletteko kannellut tai valittanut asiasta jo muulle viranomaiselle? *
Mille viranomaiselle? *
Milloin? *
Onko asia jo ratkaistu?
En ole

Liite: http://www.hs.fi/kaupunki/Espoo+käännytti+vakuutetun+lapsen+terveyskeskuksesta/a1364351178515?jako=a76a4c233ad67a8c5c49c62821575327

Laitosnuorille ja mielenterveyspotilaille inhimillisempi kohtelu

Suomessa kohdellaan monia laitosnuoria (ja huostaanotettuja), mielenterveyspotilaita, kehitysvammaisia ja vanhuksia epäinhimillisesti. Valvovat viranomaiset antavat välillä huomautuksia.

Myös laitosasukeilla oikeus inhimilliseen elämään ja mielenkiinnon kohteisiin

Mielestäni laitosasukeilla tulisi olla inhimilliset elinolosuhteet. Heitä tulisi myös tukea heidän mielenkiinnon kohteissaan. Esimerkiksi monissa laitoksissa ei saa käyttää internetiä. Sosiaali – ja terveydenhuollon kantelut ovat olleet viime aikoina kasvussa. Valvontaviranomaiset antavat välillä huomautuksia.

Aamulehdessä kerrottiin keväällä 2012 puhekyvyttömästä autistista joka kirjoittaa epäinhimillisistä elinolosuhteistaan Ylisen hoivakodissa Pirkanmaalla. Huomautan, että ennen kyseiseen laitokseen siirtämistä hän ei ollut väkivaltainen ja eli normaali elämää avustajan turvin. Hän oppi lukemaan kolmevuotiaana ja suoritti peruskoulun normaalin oppimäärän hyvillä arvosanoilla. Häntä ei tuettu normaaliin perhekotiasumiseen autisminsa takia. Kyseistä asukasta rauhoitetaan sitomalla, kypärällä, lepositeillä, lääkkeillä ja takaa suljettavilla haalareilla. Mattoon käärimistä on myös käytetty. Pakkopaitaakin on ainakin kerran käytetty. Mielekästä tekemistä on hyvin vähän. Erityisen vaikeahoitoisten alaikäisten tutkimus – ja hoitoyksikössä (EVA) Pitkäniemen sairaalassa Nokialla on käytetty myös mattoa rauhoittamiskeinona vapaaehtoispotilaiden hoidossa.

Kanteluni johdosta EVA-yksikössä ei voida enää käyttää tätä ns. turvamattoa vapaaehtoispotilaiden hoidossa. Aluehallintoviraston (entinen lääninhallitus) päätöksen perusteella mattoon käärimistä ei voida pitää hyväksyttävänä kiinnipitämisenä vapaaehtoisessa hoidossa, koska se on rinnastettavissa sitomiseen jota voidaan käyttää vain pakkohoidossa. Mattoon käärimistä ei voida pitää myöskään lastensuojelussa hyväksyttävänä toimenpiteenä, koska lastensuojelulain mukaisessa kiinnipitämisessä ei saa käyttää välineitä. Aluehallintovirasto (AVI) on antanut EVA-yksikön vastuuhenkilölle huomautuksen ja kiinnittänyt monia kyseisen osaston vastuuhenkilöitä asianmukaiseen ammattitoimintaan.

Eduskunnan oikeusasiamies on esittänyt jopa hyvitystä eräälle Pitkäniemen sairaalan aikuispotilaalle. Kyseistä potilasta ei päästetty edes vessaan vaan hän joutui tekemään tarpeensa eristyshuoneen lattialle. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri korvaa potilaalle summan joka lienee noin 500 euroa.
Laitoksista puheen ollen esimerkiksi lastensuojelulaitoksissa ei aina noudateta lain vaatimia muodollisuuksia kuten muutoksenhakumenettely esim. eristämisen ja omaisuuden haltuunoton suhteen.

Itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työntekoon on tuettava

Moni huostaanotettu, jonka pitäisi itsenäistyä siirretään monesti mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskotiin, koska ei ole valmiuksia itsenäiseen elämään. Moni huostaanotettu ja mielenterveyspotilas jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Huostaanotetuille ei ole edes kertynyt ansioeläkettä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä. Tämä tarkoittaa Kelan työkyvyttömyyseläkettä, joka on aika pieni.

Vaarana on myös, ettei ansioeläkettä kerry tarpeeksi tai pahimmassa tapauksessa ei ollenkaan.
Mielestäni  laitosnuoria täytyy tukea itsenäiseen elämään, opiskeluun ja työntekoon. Sama koskee myös aikuisia. Yhteiskunnan ulkopuolelle jääminen on kelle tahansa nuorelle ja monelle aikuisellekin hirveä menetys. Mielestäni yksityisten lastensuojelulaitosten keskeisimpänä ongelmana on voiton maksimointi sen sijaan, että panostettaisiin täysillä nuorten hyvinvointiin ja normaaliin elämään sijoittumiseen. Kustannukset ovat suuria. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin miljoona euroa. Työkyvyttömyyseläkkeelle pelkästään mielenterveydenhäiriön perusteella jää viisi nuorta joka päivä.