Julkisen sektorin suuruus on tilastoharha

Uuden Suomen blogisti Pekka Pylkkönen ottaa tekstissään kantaa Suomen julkisen sektrorin kokoon verraten sitä Ruotsiin ja muihin maihin.

Hän kirjoittaa: " Suomessa sosiaaliturvaan käytetään 25,4% bruttokansantuotteesta. Ruotsissa vastaava luku on 21,3%, EU:ssa keskimäärin 19,5%, Norjassa 18,1% ja Islannissa vain 10,2%. Kaikki julkiset menot puolestaan ovat Suomessa 58,1% suhteessa bruttokansantuotteeseen. Ruotsissa 51,8%, EU:ssa keskimäärin 48,2%, Norjassa 45,6% ja Islannissa 45,7%. (Eurostat) "

Hänen mukaansa "Terveydenhuoltopanostuksissa olemme muuten EU:n kakkosia ja koulutuksessa kolmosia. Sosiaaliturvassa siis kärjessä". Hän myös väittää, että "Ruotsin julkisen sektorin kopioiminen pysäyttäisi velkaantumisen heti". Tämä tarkoittaisi hänen mukaansa julkisten menojen (kuten sosiaaliturvan) BKT-osuuden laskemista esim. Ruotsin tasolle.

Julkisia menoja ei voida laskea näin yksioikoisesti. Kyseessä on vain suhdeluku, joka kasvaa sitä mukaan kun työttömyys kasvaa ja yksityinen sektori supistuu sekä palvelujen käyttäjät lisääntyvät. Kyse on siis suhdanneherkkyydestä. On aika loogista, että lama-aikana tarvitaan myös enemmän työttömyysturvaa ja veronmaksajia on vähemmän.

Oikeistolaisesta yksioikoisuudesta ja luokkataisteluinnosta kertoo myös se, että johtava tilastoviranomainen (Tilastokeskuksen pääjohtaja Marjo Bruun) palauttaa blogissaan maan pinnalle julkisen sektorin koon kauhistelijat. 

BKT on joissain maissa suurempi kuin Suomessa. Vertailua voi tsekata vaikka täältä. Myös BKT:n koko siis vaikuttaa. Talouskasvun aikana julkinen sektori näyttää pienemmältä kuin laman aikana. Suomen julkinen sektori ei ole siis liian suuri vaan yksityinen sektori on mahdollisesti liian pieni.

Julkinen sektorimme on EU-maiden tehokkain (samoin meillä on vähiten valtion virkamiehiä EU:n alueella). Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Julkisen sektorin osuus BKT:sta ja sen rahamääräiset menot ovat kaksi täysin eri asiaa. Julkiset menot voivat olla siis matalat samaan aikaan kun suhdeluku on iso. Meillä myös eläkkeet lasketaan julkisiin menoihin (kaikissa maissa ei näin tehdä). Sosiaalimenot ovat Suomessa siis luultua matalammat.

"Erinomainen" ja kilpailukykyinen terveydenhoito näytti tuloksensa Turun Kupittaan psykiatrisessa sairaalassa, jossa potilaita pahoinpideltiin vuosia. Valvonta oli myös puutteellista ja henkilöstöresurssit riittämättömiä.

Lama-aikana mennään helposti eugeniikan tielle, jossa esimerkiksi mielenterveyspotilailla ja työkyvyttömillä ei nähdä ihmisarvoa. Pylkkönen on myös esittänyt huolensa, että työkyvyttömyyseläkkeitä käytetään väärin. Tämmöiset huolet kuuluvat äärioikeiston salaliittoteorioihin. Eivät selväjärkiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan keskusteluun. Samanlaista propagandaa esitettiin aikoinaan natsi-Saksassa ja sitä tuotiin myös Suomeen tiettyjen ideologien toimesta. Luin Kansamme parhaaksi - kirjasta. Modernin eugeniikan tielle lähtee myös rikkaan talousvaikuttaja - ja porvarissuvun poika Jari Enrooth.

Jupiter-säätiö hakee konkurssiin

Asiasta uutisoi Ilkka 9.11.2016. Lehden mukaan: " Vaasassa toimiva Jupiter-säätiö jätti tiistaina (8.11?) konkurssihakemuksen Pohjanmaan käräjäoikeudelle. Oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstä asiassa, sillä ratkaisun tekemiseen tarvitaan lisätietoja säätiöltä. "

Ilkka uutisoi, että säätiö "työllistää" heikossa asemassa olevia ihmisiä. Jos ei lasketa palkkatukea, niin nämä työllistämistoimet eivät ole oikeita työsuhteita. Vaasan kaupunkikaan ei ole enää myöntänyt säätiölle rahoitusta.

Jupiterin toiminnasta on aiemmin kirjoittanut ainakin minä ja Sakari Timonen blogissaan. Mitä ilmeisemmin taustalla vaikuttaa myös byrokratia eli TE-toimiston päätös katsoa säätiön toiminta pieniä poikkeuksia lukuunottamatta elinkeinotoiminnan harjoittamiseksi.

Jokainen voi miettiä, että kuinka paljon laittomuudet ja kyseenalainen kunnia ovat vaikuttaneet tähän lopputulemaan.

Maalaisplikan uranousu

Otin äskeisessä tekstissäni "Tarkkailla ja rangaista" kantaa sosiaalikontrolliin.

Tuore mielenkiintoinen uutinen: Kelan uusi pääjohtaja: ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?”

Kirjoitin somessa: " Kelan uusi pääjohtaja on työtä arvostavan maalaisporvarillisen(?) perinteisen perheen plikka, jossa mies oli "perheen pää ja ajattelija" sekä nainen "juoksevista asioista huolehtiva äiti". Siitäkin voi jo jotain päätellä. "

Kelan johtaja tulee perinteisesti keskustasta. Uusi johtaja Elli Aaltonen onkin omien sanojensa mukaan "alkiolainen". Se sopinee myös hänen perhetaustaansa. Aaltosen mukaan osallisuutta voisi kokea ympäristöhuollossa (siis siinä kuuluisassa risusavotassa) sekä palvelusektorilla. Hän toteaa: ”Eli vaikka ikääntyneiden elämän rikastuttajina. Sellainen visio minulla on.”

Aaltosen nimitys henkii taantumuksellista piikarenki-luokkajakoon perustuvaa yhteiskuntaa ja populistista työn ylistystä. Hänen entinen miehensä oli kuulemma reilu kun hyväksyi vaimon uranousun.

Jutun mukaan: " Rivakkaan työntekoon Aaltonen oppi jo lapsena. Lapsuuden maisemaa hallitsivat kotitilan sokerijuurikasviljelmät ja metsät, kotitalo piha-aittoineen ja puutarhoineen. Säämingin maatalouspitäjässä kasvanut Elli Aaltonen, omaa sukua Leskinen, oli agronomi-isän ja kotia hoitaneen äidin kuudes ja nuorin lapsi. Koulua hän kävi Savonlinnan tyttölyseossa, vapaa-aika kului juurikkaita harventaessa, heinänteossa ja muissa tilan töissä. "

Näistä patriarkaalisista rakenteista tuleekin mieleen eräs mielenosoittajan iskulause 1960-70-luvulla. Lause kuului "Lypsytaitoko elämäntaito?". Lauseessa arvosteltiin koulukoteja. Poimin tämän lauseen kirjasta "Armeliaisuus, yhteisöapu, sosiaaliturva. Suomalaisen sosiaalisen turvan historia. Sosiaaliturvan keskusliitto 1994".

Mielestäni hirtehismuumoria ei pidä unohtaa vaikeampina yhteiskunnallisen taantumuksenkaan aikoina. Tämä pakinani sisälsi sitä. Sekin on kai aika maalaisromanttista.

Tarkkailla ja rangaista

Otsikko "Tarkkailla ja rangaista" on ranskalaisen sosiologin Michel Foucaultin suljettuja laitoksia (kuten vankiloita) oivaltavasti kuvaava kirjallinen teos. Suomi on hyvin laitosvaltainen yhteiskunta. Ylen elävä arkisto on julkaissut 8.9.2006 mielenkiintoisen jutun otsikolla "Vähäosaisten pakkoauttaminen". Se sisältää keskusteluvideon päivämäärällä 26.5.1972. Tässä ohjelmassa keskustellaan myös sosiologien ajatuksista.

Ylen mukaan: " Ohjelmassa puhutaan ruumiillisesta koskemattomuudesta, yksilön oikeussuojasta ja pakkoauttamisesta. Keskustelijoina talousjohtaja mm. Kaarlo Pettinen, joka haluaisi sijoittaa ”putsarit” pakkolaitoksiin. Samoilla linjoilla Kaarlo Pettisen kanssa ovat oikeusneuvos Olavi Heinonen ja poliisipäällikkö Nils-Olof Söderström. He haluaisivat alkoholistit pois puistojen penkeiltä. Ylilääkäri Claes Andersson taas ei usko suljettuihin laitoksiin. Hänen mukaansa köyhät ovat suurimpia kärsijöitä. Laitokset eivät ole Anderssonin mielestä ratkaisu yhteiskunnan tuottamiin ongelmiin. "

Käytännössä nämä kontrollitoimet kohdistuvat köyhään kansanosaan. Siis erilaisiin ns. "alaluokkiin". Marxilaisuudessa fasismi on hallitsevan luokan valtaa. Jotkut yksilöt eivät toteuta keskiluokkaisia ihanteita. Sosiaalikontrolli on siis fasistista. Se pakottaa yksilöt ahtaisiin normeihin ja muodostaa käsityksen "kunniallisista kansalaisista".

Lastensuojelumme on THL:n tutkimuksen Vaarantunut suojeluvalta mukaan epädemokraattinen. Se on yksi pakkoauttamisen haara. Dokumentissa tuodaan esiin kuinka yhteiskuntamme eristyslaitoksiin on haettu mallia kovan kurin ja natsihallinnon aikaisesta Saksasta.

Lisää kontrolliyhteiskuntaa haluaa myös Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen velvoittavan sosiaaliturvan muodossa. Hänen mukaansa ihmisille "maksetaan olemisesta". Itse ajattelen, että ihmisen olemisella on jo arvo sinänsä ilman yhteiskunnalista hyötynäkökulmaa, Kapitalismi ja natsismi korostavat tällaista näkökulmaa ja ne ovat siis hallitsevan luokan valtaa.

Mielenkiintoista pohdintaa...

Vientirauha meni jo

Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari ymmärtää ylen haastattelussa välillä rajunkin kritiikin TE-toimistoja kohtaan. " Me elämme demokraattisessa yhteiskunnassa ja ihmisillä on oikeus mielipiteisiin. Meillä on julkinen palvelu, jota voi arvioida. Minusta se kuuluu tähän työhön. "

Valtion arkistohallinnon palveluja käyttämällä selviää kuinka työvoimaviranomaiset ovat tehneet yhteistyötä äärioikeiston (siis suojeluskuntien kanssa). Suojeluskunnat olivat joskus enemmän tai vähemmän virallinen osa valtionhallintoa. Samaan tapaan kuin natsihallinnolla oli omat puolisotilaalliset organisaationsa.

Lapualaishenki ei ole kokonaan kadonnut työvoimahallinnosta ja maamme ilmapiiristä. Keskeistä on usko yhteen totuuteen ja esivaltaan. Olemme yhden totuuden maa. Työn sivukulut ovat kuulemma liian korkeita ja julkinen sektori liian iso. Kansalaissodasta taas muistetaan vain valkoisten totuus. Samaten puolustusyhteistyö natsien kanssa unohdetaan. Lue lisää porvarillisista populisteista.

Itse väittäisin, että työvoimahallinto (tai edes muu Suomi) ei ole täysin demokraattinen. Viranomaiset rikkovat lakia (eli eivät noudata toimeenpanovaltaa). Tässä pari esimerkkiä.

Moitteet TE-toimistolle – työttömälle vihjailtiin työttömyysturvan menetyksestä

Pirkanmaan TE-toimisto sai moitteita kuulovammaisen palvelusta

Töihinpotkijat-blogissa mainitaan yhtenä työllistymisen esteenä "Olet liitto-orava". Mieluummin tosiaan "liitto-orava" kuin osa Pihkalan vientirauhaa (lakonmurtajakaartia) eli "vientirauhaorava". Hitlerin hallinto kielsi ammattiliitot ja valkoisessa Suomessa ne saivat kovaa kyytiä äärioikeiston kuten Martti Pihkalan toimesta. Töihinpotkijat kehoittavat siis hitleriläiseen fasismiin. 

Tervetuloa lapualaiset demokraattiseen Suomeen, jossa rahvaallakin on oikeus valittaa ja ajaa omia tai jopa muiden oikeuksia. Vientirauha meni jo.

Valtio kiillotti selfie-brändiänsä su 20.11.2016

Yle kertoo näin: "Anteeksipyyntö perustuu ministeriön keväällä julkaisemaan tutkimukseen huostaan otettujen lasten kokemuksista ensimmäisen lastensuojelulain aikana vuosina 1937–1983."

Sunnuntaina 20.11.2016 Suomen valtio pyysi siis anteeksi sijoituslasten kohtelua. Valtio reagoi muita maita vähän jäljessä ja tyytyi vain anteeksipyyntöön. Kun huomioidaan nykytilanne, niin valitettavasti pidän realistisena, että vuosikymmenten päästä esitetään taas sama anteeksipyyntö.

Johtavat politiikkomme ovat sitä mieltä, että pelkkä anteeksipyyntö riittää. Suomi tuli jälkijunassa eikä korvauksia viitsitä maksaa. Muissa pohjoismaissa ollaan sivistyneempiä. Kuten vuosilukujen aikavälistä huomaa niin nuorempia ikäluokkia ei ole tutkimuksessa huomioitu. Kuitenkin samat ongelmat kukkivat nykyään.

Sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat tuplaantuneet vuodesta 1991 vuoteen 2013 (lähde: THL:n tilasto). Erilaisia poikkeavuuksia vanhemmissa tai lapsessa / nuoressa tulkitaan huonoksi vanhemmuudeksi tai kasvatukseksi liian herkästi. Tämä johtaa herkästi huostaanottoihin. Lievimmän puuttumisen periaate ei siis lastensuojelussa toteudu.

THL:n tutkimuksen Vaarantunut suojeluvalta mukaan suomalaisen "lastensuojelun vallankäyttö on vaarassa menettää sellaisen julkisen oikeutuksen, joka sillä tulee olla demokraattisessa yhteiskunnassa. Kyseessä on uhkakuva, joka perustuu tässä tutkimuksessa käytetyn pienehkön laadullisen aineiston analyysiin".

Selvityksestä puuttuu nuorempien polvien lisäksi myös kansalaissodan jälkeiset toimenpiteet.

Tiedonantaja tuo esiin artikkelissaan 31.10.2008 seuraavaa:

" Punaleskiä syyllistettiin huonoiksi äideiksi, mistä Kaarninen lainaa Köyhäinhoitolehdessä syksyllä 1918 julkaistua kirjoitusta: "Vielä on suuri vaara punaisten naisissa. He ovat osoittautuneet kauhistuttaviksi hirviöiksi ja pedoiksi. He ovat olleet kamaloita ilmiantajia ja murhiin yllyttäjiä. - -
Yhteiskunnan ehdoton velvollisuus tästä lähtien on oleva, etteivät tällaiset hirviöt saa enää lapsia kasvattaa--."

Sillä perusteella alkoi "operaatio Pohjanmaa", jonka mukaan "lapsia haluttiin lähettää vakavamielisiin, maataviljeleviin herännäisperheisiin eli seuduille. jossa olisi sosiaaliviranomaisten näkemysten mukaan parhaimmat edellytykset "vakavaan ja hyvään kasvatukseen". "

Varatuomari Leeni Ikonen tuo artikkelissaan Erilaisuuden pelko - kelvot ja kelvottomat (10.3.2010) esiin luokittelun ja rotuhygienian historiaa kansalaissodan jälkeisestä suomalaisten kasvatuslaitosten hoidokkien steriloinneista Hitlerin lapsioperaatioihin.

Valtiomme historiassa ja luonteessa riittääkin pengottavaa. Lastensuojelu on yksi kuuma aihe.

Onko Mankkinen uusi Riekki?

"Opetusalan henkilöstöä aletaan kouluttaa tunnistamaan radikalisoitumisvaarassa olevat nuoret" paljastaa Iltalehden uutinen.

Siteeraus uutisesta: " Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen korostaa lehdelle, ettei kyseessä ole "nuorten ajojahti", jossa vain etsitään potentiaalisia rikollisia. Tarkoituksena on Mankkisen mukaan toimia ennaltaehkäisevästi, jottei nuori joutuisi tilanteeseen, jossa ainoa selviytymiskeino on liittyä esimerkiksi ääriliikkeeseen. "

Kunhan tämä ei tarkoittaisi nuorten pakottamista tiukkaan yhtenäiskulttuuriin, kilpailuyhteiskuntaan ja sosiaalikontrollin lisäämistä sekä opettajien arvojen siirtämistä nuorisolle. Toivottavasti tarkoituksena ei ole lisätä liiallista luottamusta yhteiskunnan eri instituutioita ja esivaltaa kohtaan vaan sallitaan myöskin yhteiskuntakriittiset näkemykset. Instuutiotkin voivat olla niitä ääriliikkeitä (eikä demokraattisia). 

Esimerkiksi Mankkisen kollega (poliisi - ja sisäasiainhallinnossa) Esko Riekki oli aikanaan saksalaismielinen fasisti ja "valkoisen Suomen vahtikoira". Hän oli EK-Valpon pitkäaikainen johtaja (EK = Etsivä keskuspoliisi / Valpo = Valtiollinen poliisi). Ennen virkauraansa hän oli suunnitellut oikeistovallankumousta. Hän oli myös tutkintavankeudessa sellitoverinaan Lapuan liikkeen johtohahmo Vihtori Kosola.

Historoitsija Oula Silvennoinen tuo väitöstutkimuksessaan Salaiset aseveljet : Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944 esiin Suomen ja natsi-Saksan turvallisuuspoliisien yhteistyön. Valtiollisen poliisin (Valpo) ja kansallissosialistisen Saksan turvallisuuspoliisin (Gestapo) yhteistyö alkoi pian natsien noustua valtaan vuonna 1933. Välirauhan kesänä 1940 yhteistyö syveni salaiseksi aseveljeydeksi, jonka myötä Valpo ryhtyi käytännössä Gestapon avustajaksi.

Uutisen kuvassa on koulusurman valmistelusta syytetty 21-vuotias nuori nainen. Onko tällä naisella yhteyksiä johonkin ääriliikkeeseen tai omaksuuko hän ääriajattelua? Vai onko kyseessä mihinkään yksittäiseen ideologiaan sopimaton ihmisviha (misantropia)? Vai halusiko toimittaja tehdä raflaavan jutun? En osaa sanoa. Esitän myös itse faflaavan ajatuksen: Onko Mankkinen uusi Riekki?