perjantai 18. marraskuuta 2016

Kirja-arvostelu: Oikeus laiskuuteen – pamfletti

Olen lueskellut Oikeus laiskuuteen nimistä kirjaa. Sen kirjoittaja on Paul Lafargue. Kirjan nimetön suomentaja on sosialismi.net – sivuston mukaan todennäköisesti nuori Väinö Tanner. Huolimatta Tannerin suhtautumisesta radikaalimpaan vasemmistoon ja nousemisesta oikeistodemarien keulakuvaksi, niin tämän kirjan suomentaminen on suorastaan kapinallinen teko. Kirja on myös netissä luettavissa. Kirjalla on niin vallankumouksellinen luonne, että sen esipuheessa lukee vuosiluvun lisäksi paikkana vankila; Sainte-Pelagien vankilassa, 1883.

Kirjassa on mielestäni oikea asenne elämään. Elämän ei pidä olla kärsimystä vaan elämys. Ei sosiaalidarwinismia vaan humanismia. Työmies, joka ei humanismia ymmärrä on kai sivistymätön. Aivomme reakoivat erilaisiin ilmiöihin edelleen luolamiesten tavoin. Luolamiesasennetta todistaa mm. kova työmoraali sekä hysteerinen suhtautuminen julkiseen velkaan ja sosiaaliturvan saajiin. ”Ken ei työtä tee, ei sen syömänkään pidä” sanoo vanha suomalainen kristillisporvarillismoraalinen sananlaskukin.

Kautta ihmiskunnan historian on mietitty miten työt voitaisiin tehdä pienemmällä vaivalla. Kovan työmoraalin omaavan kansanosan keskuudessa arvostettu maatalouskin aikanaan perustui elintason ja inhimillisen mukavuudenhalun lisäämiseen sekä raskaasta keräilijä-metsästäjä-elämäntyylistä luopumiseen. Siitä tulee kai alkiolainen humanismikin. Epähumanistiset ajattelumallit usein kiistävät ihmisen mukavuudenhalun.

Kirjassa tuodaan uskonto esiin yläluokan hallitsemisen välineenä. Jopa oikeistodemari Raimo Sailas on neuvonut ottamaan mallia lestadiolaisten ääriuskonnollisesta työmoraalista. Minä toteankin, että oma Jeesukseni on laiska ja työtä välttelevä pitkätukkahippi. Olen päättänyt luottaa siihen, että saan taivaspaikan vaikka olenkin varsin laiska ja mukavuudenhaluinen humanisti eikä maan päälläkään tarvi kärsiä. En usko siihen, että taivaspaikka pitäisi mitenkään erityisesti lunastaa, esimerkiksi kovalla työnteolla. Saatan asenteellani ärsyttää monia kovan työmoraalin omaavia ateistejakin. Ihmiskuntaan laiskuutta, humanismia ja mukavuudenhalua lisänneet kristinuskon reformaattorit Martti Luther ja kirkon harhaoppisena kuolemaan tuomitsema Jan Hus lienevät monen konservatiivin mielestä moraalittomia.

Kirjassa arvostellaan työväenluokan kalvinistista työ – ja oramoraalia sekä porvarilliskristillistä esivaltamyönteisyyttä. Kirjassa tuodaan esiin kuinka aikanaan liberaali sivistysporvaristo kannusti työväestöä pakanalliseen mukavuudenhaluisuuteen ja synnillisiin iloihin sekä liittotui papistoa vastaan. Ranskan vallankumouskin oli luonteeltaan porvarillinen kumous, joka tähtäsi säätyjen lakkauttamiseen ja liberaalisdemokraattisiin ihmisoikeuksiin. Kirjasta ilmenee myös, että porvarit ovat kuitenkin liittoutuneet myös kirkon, aateliston ja papiston kanssa työväkeä vastaan. Työväenluokkaan on liitetty sellaisia asioita kuin huono elämänhallinta, pakanallisuus, moraalittomuus, holtittomuus, matala älykkyys, huono rotu, laiskuus ja synnillisyys.

Kirja tuo mielestäni hyvin esiin sen kuinka me emme ajattele työnteosta rationaalisesti hyvinvoinnin ja mukavuudenhalun luojana vaan itsetarkoituksena ja moraalisfanaattisena arvona. Moralistit eivät usein huomioi sitä, että raaka ja raskas työnteko sekä pitkä työaika eivät välttämättä ja automaattisesti ole laiskaa ja rentoa työotetta ja lyhyttä työaikaa tuottavampaa. Ruotsissa on muuten kokeiltu kuuden tunnin työaikaa onnistunein tuloksin.

Valtiontalous halutaan oikeiston moraalisaarnoissa rinnastaa kotitalouteen. Ikään kuin kotirouvaan, joka tyytyy nykyiseen elintasoonsa, rooliinsa sekä keittiönsä ja asuntonsa varustetasoon eikä valita ja uhriudu. Välillä tekee halvempaa kauppalistaa, että ”ei eletä yli varojen”. Valtiontalous on kuitenkin todellisuudessa monimutkainen. Se nimittäin edellyttää kotitalouksilta kuluttamista eli ostovoimaa. Sitä kautta jopa huonoa elämänhallintaa. Kun kotitalous elää yli varojensa, niin valtiontalous voi hyvin. Raha kiertää. Kuluttamisen ja synnillisen mukavuudenhalun kautta syntyy myös uusia työpaikkoja. Kun Jani-Petteri pikavippaa ja käy baarissa, niin se hyödyttää kansantaloutta vaikka ei ole yksilön kannalta järkevää.

Tähän kotirouvan orjamoraaliin perustuu hyvin pitkälti myös oikeistolainen konservatiivisuus sekä porvarilliskristilliskonservatiivinen parisuhde, seksuaalimoraali ja elämänhallinta. Näiden arvojen kautta halutaan luoda mahdollisimman moraalinen yksilö. 1990-luvun laman myötä moni mies joutui työttömäksi ja vaimo elättäjäksi. Moni mies ei suostunut tähän alistumaan vaan teki itsemurhan. Vaimo perheen päänä, elättäjänä ja työttömyysturvan nostaminen loukkasi porvarilliskristilliskonservatiivista moraalia ja pyhää työn eetosta. Olihan mies perheen elättävää pää jo keskiaikaisissa porvarisperheissä. Yläluokan hienostorouvat taas olivat monesti kotiäitejä. Porvarillinen avioliitto perustuu työssäkäynnin, perheen ja työnteon pyhälle kolmiyhteydelle, jota ei sovi kyseenalaistaa. Nykyään pääsääntöisesti suvaitaan homojakin kunhan he tekevät töitä. He saattavat nousta porvarillisessa arvohierarkiassa jopa laiskojen heteroiden yläpuolelle.

Lähteet (kirjallisuus):



Henri Autero
blogikirjoittaja

Kirjoitettu ja lähetetty Työkansan Sanomille 18.11.2016

torstai 17. marraskuuta 2016

Luovasta työstä

Aamulehti tuo esiin tuoreessa mielipidekirjoituksessaan (17.11.2016) seuraavan epäkohdan. Jutun kirjoittaja, toimittaja ja äiti oli kaksi vuotta lasten kanssa kotona. Tämän jälkeen hän päätti palata työelämään ja ilmoittautui työttömäksi työnhakijaksi. Hän etsi kirjoitustöitä aktiivisesti ja sai myytyä yhden työn.

Hän kirjoittaa: "Koska halusin toimia ”oikein”, kysyin TE-toimistosta neuvoa, miten asiat kannattaa hoitaa, jotta jutun tekeminen kannattaisi myös rahallisesti".

Tämä neuvon kysyminen johti kuitenkin karenssiin. Yksittäisen freelancer-työn vastaanottaminen siis johti selvityspyyntöön, jonka alkaessa alkoi myös karenssi. Vuoden 2014 alusta lakiin tuli voimaan 300 euron suojaosuus. Tämän verran työtön voi siis ansaita menettämättä työttömyysturvaansa.

Suojaosuudesta huolimatta viranomaisille pitää ilmoittaa tulonsa. Kun karenssi alkoi jo selvityksen alkaessa, niin mieleeni herää kysymys, että onko tällä suojaosuudella merkitystä (jos toimittaja sitä noudatti)?

Talouselämä-lehden artikkelin (25.2.2014) mukaan: "Finanssivalvonta ohjeistaa työttömyyskassoja tulkitsemaan lakia niin, ettei suojaosuus ole voimassa, jos työnantaja ei voi valvoa työaikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että monet pienet keikkaduunit jäävät tämän edun ulkopuolelle. Esimerkiksi mainostenjakotöissä työaikaa ei valvota."

Freelancer-työhön käytettyä aikaa ei voi käsitykseni mukaan valvoa, joten se työ jäänee tämän ohjeistuksen mukaan suojaosuuden ulkopuolelle. Työtön ei saa siis mitä ilmeisemmin tehdä freelancer-työtä ollenkaan.

Nykyään työelämä ei ole aina ole enää 8-16 välillä suoritettava ponnistus. Luova työ (freelancer-hommista puhumattakaan) ei välttämättä ole ikinä ollutkaan sellaista. Tosin en viitsi hehkuttaa liikaakaan modernia maailmaa. Työnantajien sivukuluja on nimittäin "modernin globaalin kilpailukyvyn" nimissä väitetty paljon suuremmiksi kuin ne todellisuudessa ovat (lue kirjoitukseni: Mukasuuret työvoimakustannukset, 16.9.2015). Aiemmin olin itsekin hieman tässä uskossa, että kulut ovat kapitalistiselle vapaakaupalle isot (viite: kirjoitukseni luokkaeroista ja vapaakaupasta 10.8.2015). Toki ne ovat maapalloon nähden isot, mutta pitää suhteuttaa viiteryhmä kehittyneisiin maihin. Ei kai me sentään kehitysmaiden kanssa voida kilpailla.

Kun totalitarismi syntyy, niin ihmiset alkavat pitää epänormaaleja asioita kuten tarkkailua, kontrollia ja pakkokeinoja täysin normaaleina ilmiöinä. Syntyy pahan banaalius. Totalitaristinen propaganda pyrkii täystyöllisyyteen ja työttömyysavustusten lakkauttamiseen. Se ei huomioi boheemeja ihmisiä. Ihmiset luovuttavat moraalisen tulkintansa ja oman ajattelunsa järjestelmälle. Näitä pointteja on tuonut esiin filosofi Hannah Arendt kirjassaan Totalitarismin synty.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Kela ja toimeenpanovalta

MTV-uutiset tuo artikkelissaan (14.11.2016) esiin seuraavaa:

" Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään vuosi vuodelta useampi, uutisoi Helsingin Sanomat. Lehden keräämien tietojen mukaan Kela hylkää jo yli 40 prosenttia hakemuksista ja työeläkeyhtiöt lähes 28 prosenttia. Viisi vuotta sitten luvut olivat 30 ja 22 prosenttia. Kelan tutkimustiimin päällikkö Jenni Blomgren arvioi lehdelle, että tapauksissa, joissa työnteko ei sairauksien takia onnistu, painopistettä on siirretty työkyvyttömyyseläkkeestä kuntoutukseen ja ennaltaehkäisyyn. "

Kirjoitin asiasta somessa: " Painopistettä? Eli vaikuttaakohan tässä taustalla jokin poliittinen ideologia (esim. kova markkinatalous)? Poliittiset voimasuhteet eivät saisi vaikuttaa liikaa perusoikeuksiin kuten sosiaaliturvaan. Saanevat keinon tälläkin tyylillä lisätä orjatöitä. Entäs muuten vallan kolmijako-oppi ja laillisuusperiaate? Aika jännä, että lain tarkoitusta voi muuttaa hallinnollisesti ohjeistamalla, koska "uusi trendi". Kela ei ole lainsäätäjä. "

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen määritellään laissa. Sen voi saada kun työkyky on lain tarkoittamalla tavalla heikentynyt. Herättää vähän epäilyksiä, että onko Kela muuttanut lain tulkintaa vastoin itse lakia (eli oikeutta eläkkeeseen). Toimeenpanovaltaan kun ei kuulu lain säätäminen vaan ainoastaan sen tulkinta. Onko ihmisellä mitään oikeusturvaa jos laintulkinta vaihtelee näinkin paljon?

9.9.2016 kirjoitin vallan kolmijako-opista otsikolla "Sosiaaliturvan toimeenpanosta" maahanmuuttoviraston ja Kelan kohdalla. Toin esiin mm. seuraavaa:

" Länsimaisista periaatteista huolimatta Kelan johtajan virka on kuulunut perinteisesti poliittiselle keskustalle. Tästä esimerkkinä poliittinen virkanimitys Liisa Hyssälä. Toimeenpanovalta ei ole siis ollut arvoneutraalia.

Perussuomalaista arvomaailmaa taas henkii maahanmuuttovirasto. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan virastoa on ohjeistettu sisäministeriön taholta ei-lakisääteisesti (lue: poliittisesti) toimimaan demokraattisesti valittujen edustajien halun mukaisesti. Ei-lakisääteisesti tarkoittaa sitä, että vallan kolmijako-oppia ei ole noudatettu. Virastoa on siis poliittisesti ohjeistettu eikä viitsitty hoitaa asiaa lainsäätämisjärjestyksessä. "

Onko Suomi enää länsimainen demokratia ja oikeusvaltio kun viranomaiset toimivat toimeenpanovallan kannalta näinkin kyseenalaisesti? Vakuutuslääkäreiden arvioista ja heidän työnantajien toimintatavoista on kohistu paljon. Olisiko tässä yksi kyseenalainen käytäntö?

perjantai 11. marraskuuta 2016

Toimeentulotuella ei rikastukaan

Viisikymppinen Jaana kertoo potkut saatuaan Ilta-Sanomissa seuraavaa:
" Jaana kertoo, että hän ei saa toimeentulotukea kahdesta syystä: hänellä on parempiosaisen elämän ajalta vielä muutama tonni säästöjä ja lisäksi hän omistaa perintönä saamansa kesämökin, jonka arvo on noin 50 000 euroa. "
Monesti ihmiset tuntevat heikosti sosiaaliturvaan liittyvää lainsäädäntöä. Yksi sellainen on periaate, jonka mukaan muu varallisuus on ensin käytettävä ennen kuin saa toimeentulotukea.
Toimeentulotukilain 2 § 1 mom sanoo selkeästi:
" Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. "
Toimeentulotuki on siis viimesijainen etuus, jota tarvitaan silloin kun mistään muualta ei saa toimeentuloa. Ei muusta sosiaaliturvasta, varallisuudesta, työstä tai elatuksesta. Se ei ole siis automaattinen vaan tarvehankintainen. Tarve arvioidaan pääsääntöisesti joka kuukausi erikseen toimittamalla tarvittavat liitteet viranomaiselle. Toimeentulotuki on osa perustuslain takaamaa viimesijaista toimeentuloa.
Rikas henkilö siis vaatii, että hän saa elää porvarillista elämää toimeentulotuella. Hän haluaa veronmaksajien kustantavan sen, että hänen omaisuutensa ei mene hukkaan. Tuki on tarkoitettu vain köyhille.
Myös tämä seuraavaa hänen kommenttinsa kertoo vieraantuneisuudesta:
" Myönnän, että aiemmin en tiennyt millaista on köyhän tai pitkäaikaistyöttömän elämä nykypäivän Suomessa. Nyt siitä on omakohtaista kokemusta. Näin sitä voi niin sanottu normaali ja suhteellisen hyvin toimeentuleva ihminen pudota sieltä hyvinvoinnin tornista alas, Jaana toteaa. "
En malta olla olematta vahingoniloinen. Nyt on yksi rikas palautettu maan pinnalle. Toimeentulotukeen ei nimittäin sisälly mitään arvokkaan omaisuuden suojaa kuten muuhun sosiaaliturvaan. En tiedä onko se tarkoituksenmukaista, että toimeentulotuen saantiaikana ei rikastu. Voisihan siihenkin ehkä olla hyvä sisältyä jonkinlainen omaisuudensuoja, mutta muutosta ei saa aikaan ainakaan tuen käyttäjiä haukkumalla tai katsomalla muuten kieroon viimesijaista tukea tarvitsevia köyhiä.

Porvarilliset populistit hiekkalaatikolla

Olemme saaneet mediasta lukea vähäosaisten syyllistämistä. Toimittajat nostavat esille oikeistopopulistien tarinoita esimerkiksi ”laiskoista” työttömistä. Sosiaaliturvan hyväksikäyttö on todettu todella pieneksi. Jopa 70 % alan asiantuntijoista päätyy tähän arvioon. Sen sijaan iso ongelma on se, että ihmiset eivät tiedä mihin tukiin ovat oikeutettuja tai eivät saa heille lain mukaan kuuluvia etuuksia. Asiantuntijat ovat päätyneet myös em. arvioihin. Viimevuotisen laskelmani mukaan työttömyysmenot olivat vuonna 2012 noin 2,5 % BKT:sta. Faktisesti Suomi on teollisuusmaista vähiten velkaantunein / velkaantuneita. Julkinen sektorimme on EU-maiden tehokkain (samoin meillä on vähiten valtion virkamiehiä EU:n alueella). Lisäksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on moittinut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta. Myös työnantajien palkkauskuluja on liioiteltu. Ne ovat EU:n keskitasoa tai jopa sen alapuolella.

Julkisia menoja BKT:sta tulkitaan populistien puheissa virheellisesti. BKT-osuus ei vielä kerro kokonaisuutta. Se on vain suhdeluku. On alkeellinen virhe tuijottaa vain sosiaalimenojen tai julkisten menojen BKT-osuutta. Tottakai tuo suhdeluku kasvaa kun työttömyys ja palveluiden saajat lisääntyvät sekä ykstyinen sektori supistuu. Se ei vielä kerro esim. palveluiden laadusta ja saatavuudesta.

Mutta mitäpä faktoista. Enää ei ole faktoja tarkastavalla otteella sijaa. Sehän on liian intellektuellia. Vain työtä välttelevillä luusereilla on sellaiseen aikaa. Ei työmies ja rahvas sivistystä tarvitse. Tieto voi pahimmillaan agitoida porukkaa. Tärkeintä on se miten asiat koetaan. Tärkeintä on yhden totuuden toitotus. Valkoisen Suomen brändin rakentaminen. Valtiota kutsutaan yritykseksi ja verrataan kotitalouteen vaikka kansantalous on paljon monimutkaisempi.

Vastalauseita ei sallita. Meininki on kuin Lapuan liikkeen aikana. Toisinajattelijat ja ”punikit” joutuivat leirille. Sieg Heil Kosola! Eläköön Pihkalan vientirauha! Fanaatikkoporvarit ovat kuin lapset hiekkalaatikolla. He väittelevät kuin pikkulapset ”vapaussotineen” ja ”korkeine työvoimakuluineen”. Vain minun totuuteni on oikea!

Kai tämä on sitä Matti Apusen tarkoittamaa luupääoikeistoa. Sellaista, joka levittelee väärää, harhaanjohtavaa ja kyseenalaista tietoa mm. työttömistä ja maahanmuuttajista. Joskus jopa puhuu ”talvisodan hengestä”, mutta unohtaa vankileirit ja Lapuan liikkeen muilutukset sekä valkoisten tekemän kansanmurhan, jonka Svinhufvud antamallaan asetuksella armahti.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Psykiatrian fasistiekstrentrikot

Tämä pakinani on asiatekstin lisäksi myös hieman humoristinen siten, että se kuvaa yhteiskuntamme tilaa. Sosiaali – ja terveysministeriöpuolue Perussuomalaiset on jäänyt viime vuosien aikana kiinni useaan otteeseen junttimaisesta rasismista ja fasismista. Suomessa on ollut otsikoissa myös ulkoparlamentaarisia natsiryhmittymiä.
Junttien äärioikeisto tunnetaan hyvin. Väittäisin kuitenkin, että kauluspaitamaista fasismia ei tunneta. Se on piiloutunut korrektimpaan asuun, valtiokoneistoon, jopa äkkiseltään ”asialliseen” politiikkaan ja viranomaisiin. Yksi perussuomalaisten hallinnonala on psykiatria. Puolueella on sosiaali – ja terveysministeriö vastuullaan. Psykiatria on siis osa terveydenhoitoa.

Median äärioikeistojahti näyttää kulminoituvan vain Soldiers of Odin ja SVL – ryhmiin sekä persujen kohulausuntoihin. Rakenteellinen analyysi esimerkiksi yhteiskunnan harjoittamasta eugeniikasta puuttuu. Tätä eugeniikkaa ilmenee mm. sosiaali – ja terveydenhuollon puolella.

Tämänvuotinen esimerkki on Turun Kupittaan psykiatrian tapaus, josta perussuomalainen kansanedustaja Arja Juvonen teki kantelun. Tämä kertonee suomalaisen oikeistopopulismin "suvaitsevaisuudesta" verrattuna muuhun Eurooppaan (ja maailmaan). Kupittaalla mielenterveyspotilaita pahoinpideltiin, ylilääkittiin ja kohdeltiin huonosti.

Kupittaan tapaukseen vaikutti myös henkilöstöpula. Laman aikana heikoimpien inhimillisellä kohtelulla ei nähdä arvoa piireissä, jotka korostavat fanaattisesti valtiontalouden kilpailukykyä tai ovat taipuvaisia sosiaaliseen kontrolliin.

Persujen entinen sosiaaliministeri Hanna Mäntylä korostaa Hesarin haastattelussa ihmisen omaa vastuuta terveydestään:
  • ”Eli miten omilla elämäntavoillaan ja omilla valinnoillaan voi vaikuttaa terveyteensä. Itse näen hyvin positiivisina terveysteknologian tuomat mahdollisuudet. Parhaimmillaan pystytään ennakoimaan, mitkä riskit ihmisillä on perimän kautta sairastua johonkin tiettyyn sairauteen, ja sen avulla voidaan ennaltaehkäistä ja ohjata entistä vahvemmin”, Mäntylä sanoo.
  • Hän nostaa esimerkiksi nykyisen nuoremman sukupolven, jolla on Mäntylän mukaan isoja terveyshaasteita.
  • ”Käytetään paljon energiajuomia, syödään roskaruokaa, ei liikuta, on ylipainoa. On tekijöitä, joihin pitää uskaltaa puuttua ja korostaa riittävän ajoissa, että nämä altistavat tietyille kansansairauksille, esimerkiksi diabetekselle.”
Nämä puheet kuulostavat terveysfasismilta. Eli terveys nähdään nationalistisesti kansankunnan ja valtion asiana eikä yksilön itse määriteltävänä. Myös TAYS:in nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja Riittakerttu Kaltiala-Heino nostaa esiin terveysasiat. Hänen mukaansa huono-osaisten nuorten alkoholin käyttö on lisääntynyt ja "alaikäinen ei tarvitse alkoholia ollenkaan". 
Kaltiala-Heino kuului tutkimusryhmään, joka sai sosiaali- ja terveysministeriön luvalla käydä läpi nuorisopsykiatriseen arvioon lähetettyjen koulusurmauhkailijoiden potilasasiakirjoja. Nettiuhkailijoista kuusi oli valmistellut koulusurmaa. Näin kertoo Lokakuun liike. Ilmeisesti potilaiden lupaa tutkimukseen ei ole kysytty. Se on ihmisoikeuksien kannalta arveluttavaa. Herää kysymys, että noudattaako tällainen menettely Nurnbergin säännöstöä lääketieteellisen tutkimuksen eettisistä ohjeista? Onko kyseessä sen tyyppinen lääketieteellinen tutkimus? Entäs Helsingin julistus?

Hallitus on myös päättänyt jo viime vuonna lisätä koululiikuntaa. Onkohan tässäkin takana kenties terveysfasismi? Halutaan terve kansakunta, joka palvelee perusporvarillista ja kilpailukykyistä kansanterveysruumista. Eräs suosittu koululiikunnan laji lienee pesäpallo. Se on äärioikeistolainen urheilumies Lauri "Tahko" Pihkalan keksimä kansallisurheilulaji.
Otetaanpa eugeniikasta esimerkiksi Vaasassa sijaitseva mielisairaala. Silloinen Mustasaaren sairaalan (nyk. Vanhan Vaasan sairaala) ylilääkäri (1939-1963) Yrjö Kaarlo Suominen (s. 1900) oli jonkinasteinen rotuhygieniafani. Sisällissodassa hän taisteli valkoisten puolella. Ammattitaustaltaan hän oli psykiatrian ylilääkäri ja sotilasarvoltaan lääkintäeverstiluutnantti. 

Wikipedia kertoo artikkelissaan hänestä seuraavaa:

Vuonna 1945 julkaistiin Sotilaslääketieteellisessä aikakauslehdessä Suomisen rotuhygieniaa käsitellyt artikkeli Sota ja rotuhygienia joka perustui hänen sodan aikana lokakuussa 1943 11. divisioonan lääkintähenkilökunnalle pitämäänsä esitelmään. Artikkelissa Suominen esitti arvionaan että 13 prosenttia Suomen kansasta oli haitallisia sotaponnistuksille sitoessaan yhteiskunnan resursseja ja spekuloi että "tiettyjen tuhansien" suomalaisten, joihin Suominen luki useimmat mielisairaat sekä uusintarikolliset, vajaaälyiset, työkyvyttömät, juopot ja "pinnarit" tappaminen vapauttaisi voimavaroja sodankäyntiin kun poliiseja, vanginvartijoita, mielisairaanhoitajia ynnä muita voitaisiin sijoittaa uusiin tehtäviin ja samalla myös elintarvikeannoksia voitaisiin lisätä. ”

Näitä fasismin ja suomalaisen sosiaali - ja terveydenhuollon yhtäläisyyksiä on analysoinut mm. Lokakuun liike eräässä artikkelissaan historian uumenista. Perussuomalaiset ovat punavihertävää suvaistevaistoa verrattuna Suomisen visioihin. Tosin hallituksen ajama talouspolitiikka ja sairaiden vastuuttaminen ”omasta elämänhallinastaan” (esim. diabeetikoilta leikkaaminen) eivät luo luottamusta sen toimintaan.

TAYS:in vaikeahoitoisten alaikäisten psykiatrisen hoitoyksiön (EVA-yksikön) ylilääkäri ja nuorisopsykiatri Kaltiala-Heino jakoi kesällä twitterissä seuraavan twiitin:












Kaltiala-Heinon demokratiakäsityksiin ei ilmeisesti mahdu se, että lakien toimeenpanovalta noudattaa lakia. Toimeenpanovalta tarkoittaa tässä yhteydessä hänen johtamaansa yksikköä / TAYS:in nuorisopsykiatriaa. Sen on todettu eri kanteluprosesseissa rikkoneen lakia. Laitosvallasta on luovuttu jo viimeistään 1995. Silti yksikkö on toiminut omilla ohjeillaan.

1906 naiset tosiaan saivat äänioikeuden. Se ei kuitenkaan tehnyt demokratiasta vielä asianmukaista. Kansalaissodan valkoinen osapuoli teki kansanmurhan vankileireineen, josta heidät armahdettiin (ks. Svinhufvudin armahdusasetus). Valkoisten voittoon kuului myös punaisen osapuolen psykiatrista diagnosointia mielisairaaksi ja vajaalälyiseksi (ks. Kansamme parhaaksi – väitöskirja, Markku Mattila, 1999).

Psykiatrian demokratiakäsityksiin mahtunee myös sodan aikaiset potilaskuolemat, joita TAYS:in Pitkäniemen mielisairaalassa tapahtui (ks. Pitkäniemi sodassa 1939-1947 – kirja). Kirjan mukaan sen tehtävä ei ole tuomita menneisyyden henkilöitä. Kirjassa myös todetaan, että potilaskuolemia käsiteltiin huumorilla vaikeassa tilanteessa. Jos se oli sellaista ”juurevaa kansanhuumoria” kuten nykyinen puolustusministerimme Jussi Niinistö (ps) totesi Lapuan liikkeestä. Kuolemiin vaikutti valtion talouspolitiikka. Mielestäni suomalaiselle vasemmistolle on häpeäksi tuolloinen valtiovarainministeri ja sosiaalidemokraatti Väinö Tanner, joka ei nähnyt mielisairailla valtiontaloudellista arvoa. Hän oli yksi sotasyyllisyystuomion saaneista. Liittoutuneet (kuten Neuvostoliitto) rinnastivat Suomen johtajat sotakumppanimme natsi-Saksan johtajiin.

Pitkäniemi sodassa – kirja paljastaa myös mm. sen, että sairaalassa nähtiin itä-karjalaiset potilaat ylempänä rotuna. Heidät nähtiin ikään kuin veljeskansana ”pois venäläisen kommunismin ikeestä”. Sairaalassa siis harjoitettiin kansallissosialismia. Itä-Karjala luovutettiin rauhanehdoissa Neuvostoliitolle (samoin sotapakolaiset). Pitkäniemen sairaala siis liittyy hyvin pitkälti Suur-Suomi-ekstremismiin. Hoitajillakin oli oma Lotta Svärd – osasto. Näissä asioissa riittääkin pengottavaa, joten lisää analyysia lienee myös jatkossa luvassa.

Mielenkiintoinen pointti on myös kirjassa mainittu valtiovarainministeriön silloinen kirjelmä valtiollisille laitoksille (kuten Pitkäniemen sairaalalle), jossa kehoitetaan ”erityiseen säästäväisyyteen”. Pitkäniemen tapauksessa käytännössä potilaiden kansanmurhaan. Näin ollen Pitkäniemen potilaskuolemat puoltavat Tannerin sotasyyllisyystuomion oikeutusta.

tiistai 1. marraskuuta 2016

Oikeiston brändigurun eugeniikka

Humanistinen pastori Kai Sadinmaa toi esiin somessa seuraavaa:
Feikkiprofessori ja Aalto Executive Education -yrityksen toimitusjohtaja Pekka Mattila antaa tällaisia ohjeita perheelle, jossa on kaksi vammaista lasta, äiti sairas ja isä työtön:
" Mäkisen perhe selviytyisi varmasti paremmin antamalla vähemmän haastatteluita ja keskittymällä ottamaan edes hieman vastuuta itsestään. Koko jutun kehys on outo; perheellä on ikään kuin oikeus odottaa huolista vapaata elämää, vaikka he eivät kanna yhteiseen pottiin mitään. Elämänvalinnat lapsien, koirien ja autojen hankkimisesta alkaen kannattaa mitoittaa siten, että kertyneen kokemuksen perusteella onnistuu kannattelemaan itseään edes hieman. On hyvä, että köyhyydestä puhutaan. On totta, että minulla itselläni ei ole pienintäkään kokemusta niukkuudesta. Tällaiset tarinat eivät valitettavasti kuitenkaan onnistu pehmentämään sydäntäni yhtään. Tukiviidakon sijaan tarvitaan porkkanaa ja keppiä." 
(Mattila poisti postauksen sivuiltaan kun lunta alko pukata tupaan ja jäitä porstuaan. Hän varmaan laski, että nyt ei ole enää taloudellisesti kannattava postaus. Sai maistaa markkinatalouden logiikkaa.)
Pekka Mattila on jyrkän oikeistolainen uusliberalisti. Naistenlehti Glorian artikkelin mukaan hän on miehen kanssa parisuhteessa elävä "brändi - ja muotiguru" sekä markkinatalousmies.

Kansamme historiaan kuuluu myös eugeniikka, jota on kohdistunut mielisairaisiin, köyhiin ja vammaisiin sekä toisinajattelijoihin. Mallia on haettu natsihallinnon aikaisesta Saksasta.

Toisinajattelijoiden vainosta ilmestyi tänä keväänä YTM Marjo Liukkosen lisensiaattitutkimus, joka tarkastettiin Lapin yliopistossa 4.4.2016. Hän tuo esiin kuinka toukokuussa 1918 ammuttiin 218 naista ilman oikeudenkäyntiä Hennalan vankileirillä. Liukkosen tutkimuksesta ilmenee kuinka Suomen suurimman naismurhan innoittajina toimivat rotuhygienia ja punaisten naisten demonisointi porvarillisessa lehdistössä. Teloitetut naiset eivät olleet punakaartin johtotehtävissä, vaan rivisotilaita.

Mediamoguli ja liikemies Jari Sarasvuolta on ilmestynyt vastaava kohulausunto, jossa hän mollaa MS-tautia sairastavaa opiskelijaa. Hän moittii "luokkavihan lietsomista" vaikka itsekin siihen syyllistyy huono-osaisten sairauksien mollaamisen kautta.

Liukkosen mukaan tämän kansanmurhan motiivina toimi suomalaisen porvariston luokkaruumiin rakennusprojekti, jonka osana oli rotuhygienia. Sen avulla tahdottiin karsia turmeltuneina ja korskeina pidetyt punaiset naissotilaat, jotka nähtiin uhkana porvariston puhtaalle seksuaalisuudelle.

Suomen historian dosentti Markku Mattilan väitöstutkimuksessa (Kansamme parhaaksi: Rotuhygienia Suomessa vuoden 1935 sterilointilakiin asti) tuodaan esiin laajemmin suomalaista rotuhygieniaa. Väitöskirjaan kansiin mahtuvat mm. suomalaisen sosiaali - ja terveydenhuollon spesialistien yhteydet natsi-Saksaan, lastensuojelulaitokset, kansalaissodan aikainen rotuhygienia ja työväenluokkaan kohdistuva sosiaalikontrolli. Väitöstutkimus tarkastettiin Tampereen yliopistossa 9.10.1999.

Peruskoulussamme tuodaan näkyvästi esiin mm. natsien keskitysleirit ja Stalinin Neuvostoliiton kauheudet, mutta omasta pimeästä historiastamme vaikenemme koululaitosta ja valtamediaa myöten. Homovainot kuuluvat myös eugeniikan historiaan. Porvariston puhtaan seksuaalimoraalin kansanterveysruumiin kulttiin mahtuu nykyään muotigurun homosuhde, mutta köyhien ja sairaiden heteroseksuaaliset suhteet jotka poikivat yhteiskuntaan lisää "heikompaa ainesta" jäävät oikeiston seksuaalietiketin ulkopuolelle. Äärioikeiston brändiin kuuluvat nykyään ahkeran työmoraalin tai paksun lompakon omaavat homot, mutta laiskat, köyhät ja sairaat heterot jäävät brändin ulkopuolelle. Onhan ahkeruus ja taloudellinen tuottavuus (/ei-taakaksi-oleminen) yhteiskunnalle porvarillisia arvoja.

Tuolla summalla tulee isokin perhe toki toimeen kunhan on vain terve. Kyseinen perhe ei kuitenkaan ole täysin terve ja toimintakykyinen. Perheessä kun on kaksi erityislasta ja lääkemenoja sekä äiti on sairas omaishoitaja. Omaishoitaminen käy työstä joten siitä saatu korvaus on varmasti ansaittu. Tämän perheen dissaajat eivät huomioi kokonaisuutta. Heidän argumenttinsa on MV-lehden tasoa.

Ilta-Sanomien artikkeli kertoo seuraavaa:

" Perheen kuukausitulot kertyvät pienistä puroista. Jari-isän 685 euron työttömyyskorvauksesta, äidin 1100 euron omaishoidontuesta kahden kehitysvammaisen tyttären hoitamisesta, Kelan 750 euron vammaistuesta, 490 euron lapsilisästä ja asumistuesta. "

Lailliset kriteerit ovat täysin selvät. Isä saa lain takaaman työttömyyskorvauksen kuten muutkin työttömät. Omaishoidon tuen saa sairaan omaisen hoitamisesta. Äiti myös säästää näin yhteiskunnan varoja. Vaihtoehtona voisi olla paljon kalliimpi laitoshoito. Asumistuki taas kattaa asumismenoja. Lapsilisä kuuluu Suomessa kaikille. Vammaistuellekin on selkeä tarve olemassa.

Perustuslakimme takaa kaikille vähimmäisturvan, jotka eivät kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa (PL 19 § Oikeus sosiaaliturvaan). Samassa pykälässä säädetään myös riittävästä terveydenhoidosta. Sosiaaliturva ja terveydenhoito ovat siis perustuslaillisia oikeuksia.

Sosiaalidemokraattinen isomummuni näki lahtaamista vuonna 1918. Yhtenä syynä kansalaissotaan olivat sosiaali - ja terveyserot. Isomummuni tietääkseni kannatti yhtäläistä ihmisarvoa kaikille. Siis myös köyhille. Hän ei ollut radikaalia tasa-arvoa vaativa kommunisti, mutta kannatti demokraattista oikeusvaltiota ihmisoikeuksineen. Toivottavasti oikeisto ymmärtää ihmisoikeuksien (myös sotia estävän) tarkoituksen, eikä lietso lausunnoillaan uutta veljessotaa.

Meinasin aluksi nimetä tämän pakinani otsikolla "Lahtarihintin eugeniikka", mutta se kai olisi ollut epäkorrekti ilmaisu. Kirjoitukseni kanssa olisi voinut käydä kuten Aleksi Valavuoren tuoreen homovastaiseksi luonnehditun kohutwiitin. Valavuori kuitenkin lienee twiitistään huolimatta suvakimpi kuin Mattilan Pekka. Onhan hän kommentoinut twitterissä myös köyhien terveydenhoidon puolesta. Tosin se koskee hyväntekeväisyyttä eikä verotuskeskeisyyttä. Hän on moittinut twitterissä myös rikkaiden verotuksen korkeutta ja irvaillut vasemmistolle. Onneksi syntyi myös vastakuitti.