sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Puhutaanpa faktaa

Otteita suomalaisten ajatusmaailmasta:
Väite 1: "Suomessa on liian hyvä sosiaaliturva. Se kannustaa jäämään kotiin. Siksi vastikkeellinen sosiaaliturva on hyvä asia. Vastikkeettomaan sosiaaliturvaan meillä ei ole varaa."
Väite 2: "No kun tänne tulee turvapaikanhakijoita tosi paljon. Voi itku!"
Väite 3: "Niin kotimaisille kuin ulkomaisille sossunpummeille keppiä!" 
Alla on näihin väitteisiin myös vastaukseni.
Tämän tasoista on Suomessa käytävä keskustelu yhteiskunnan vähäosaisimmista. Nämä kommentit eivät ole välttämättä sanasta sanaan, mutta ajatusmaailma on sama. Ne edustavat yhteiskunnallisen ajattelun arkipäivää.

Väite 1: Aloitetaanpa sosiaaliturvasta. Talouden lama ei ole työttömien eikä maahanmuuttajien vika. Mitä tulee sosiaaliturvan tasoon, niin se on todettu liian alhaiseksi Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle tehdyn kantelun johdosta. Mitä tulee vastikkeellisena sosiaaliturvana järjestettyyn kuntouttavaan työtoimintaan, niin se on täyttä huuhaata. Työllisyyttä se ei lisää. Vain harva on työllistynyt oikeaan työsuhteeseen sitä kautta. Tästä on olemassa THL:n tutkimus.

Tutkimus koskee pääkaupunkiseutua. Tutkimuksen julkaisijataho on THL. Alla olevasta kyseisen tutkimuksen tilastosta näet, että tavoite siirtyä oikean työsuhteeseen työtoiminnan jälkeen on toteutunut vain 8 prosentissa tapauksissa kun palkkatuettu työ huomioidaan mukaan. Tämä on siis totuus sen paljon mainostetun polun eteenpäin löytymisen kohdalla. Aivan. Se voi olla myös kyykyttämisen jatkuminen. Polku eteenpäin ei tarkoita välttämättä parempaa.



Tällä ns. osallistavalla sosiaaliturvalla on myös kilpailua vääristävä vaikutus. Kuka rehellinen yrittäjä haluaa kilpailla orjapajan kanssa? Sellainen yritys, jonka ei tarvitse maksaa työntekijöilleen palkkaa, pystyy tarjoamaan edullisia tuotteita kuluttajille. Ja siitähän kuluttajat pitävät. Orjapajailu tappaa ns. terveen kilpailun. Kuka enää palkkaa työntekijöitä jos ne saa ilmaiseksi? Lisäksi ihmisillä pitää olla myöskin varaa kuluttaa. Eikö ostovoimalla ole enää mitään väliä?

Työtoiminnasta saatava "hyöty" on lähinnä moraalinen ja sosiaalinen kysymys. Sitä kautta voi saada sosiaalisia kontakteja ja ns. "rytmiä arkeen". Lisäksi voidaan kauhistella työttömien oletettua laiskuutta. Minkään talousteorian mukaan työtoiminta ei ole vakavasti otettavaa työllisyyden hoitoa. Jos porvarillinen taloustietelijä puolustaa työtoimintaa, niin se on lähinnä populistinen tyylikeino, jolla voidaan syyllistää työttömät ja viedä huomio pois varsinaisesta kysymyksestä eli siitä miten työpaikkoja saadaan lisää. Työtoiminta on sosiaalipalvelua, joka lisää yhteiskunnan kuluja. Sosiaalipalvelun järjestäminen luonnollisesti maksaa.

Väite 2: Siirrytäänpä turvapaikanhakijoihin. Heistä onkin viime aikoina puhuttu paljon. Tarkastellaanpa maahanmuuttoviraston tilastoa ajalta 1.1.-31.7.2015. Turvapaikkapäätöksistä myönteisiä oli 946 kpl. Kielteisiä taas oli 633 kpl. Kun tarkastellaan vastaavaa tilastoa koko vuodelta (2014), niin myönteisiä päätöksiä oli 1346 kpl. Kielteisiä taas oli 738 kpl. Vanhempia tilastoja näet tästä. Vielä vanhempiin eli 1990-luvun tilastoihin pääset tästä.

Kuten huomaamme niin myönnetyt turvapaikat ovat hieman nousseet verrattuna aikaisempiin vuosiin eli 1990-luvulle ja 2000-luvun alkuun ja puoliväliin. Sellainen maailma nyt vaan on, että tilanne on välillä kriittisempi ja pakolaisia tulee enemmän. Myönnettyjen turvapaikkojen määrä on kuitenkin aika pieni kun huomioidaan väestönkehitys. Lue lisää: Syntyneet ja kuolleet 1991-2010.

Väite 3: Siirrytäänpä ns. "sosiaalipummiuteen". Se ei ole Suomessa ongelma. Kyllä ihminen menee töihin, jos niitä on tarjolla. Tämän perustan loogiseen ajatteluun. Avoimia työpaikkoja on työvoimatoimiston haun (13.9.2015) mukaan 12115 kpl. Työttömiä työnhakijoita on taas 7/2015 tiedon mukaan noin 375 000 kpl. Kun huomioidaan erilaiset aktivointitoimenpiteet niin tilasto nousee lähemmäs 500 000 henkilöön. Kun työtön siirtyy esimerkiksi kuntouttavaan työtoimintaan, niin hän ei ole enää virallisesti työtön työnhakija, vaikka hän saa edelleen työttömyysturvan eikä palkkaa. Häntä ei siis enää huomioida suppeammissa tilastoissa. Näin tilastoja voidaan siivota. Ks. tilasto alla.




Mielestäni työllisyyden hoitamisen ei pidä perustua vihapuheelle tai populismille. Sen pitää perustua faktatietoon. Mielestäni vihapuheen käsite on laaja. Sitä eivät harjoita pelkästään jotkut junttipersut maahanmuuttajia kohtaan. Vihapuhetta harjoittavat myös "osallistavan sosiaaliturvan" kannattajat leimatessaan työttömät laiskoiksi. Vihapuheeseen voi siis syyllistyä jopa valtion viranomainen, jos hän ei ota ihmisoikeuksia tosissaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti