torstai 26. helmikuuta 2015

Työläisen riistoa oikeusvaltiossa

Tässä on kirjoittamani tiivistelmä osallistavasta (eli vastikkeellisesta) sosiaaliturvasta

Käsittelen tässä kirjoituksessani osallistavaan sosiaaliturvaan liittyviä laillisuusnäkökulmia. Mielestäni on erittäin järkyttävää kuinka oikeus – ja hyvinvointivaltiossa voi tapahtua jotain näinkin hämärää toimintaa. Mietitäänpä aluksi osallistavan sosiaaliturvan perustuslain mukaisuutta.
Mennään arkistojen uumeniin ja vuoteen 1997. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on nimittäin kyseisenä vuonna katsonut, että koko toimeentulotukilaki (mukaan lukien toimeentulotuen vastikkeellisuus) voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tämä siis liittyy vastikkeelliseen eli osallistavaan sosiaaliturvaan siten, että myös toimeentulotuesta voidaan tehdä vastikkeellista sosiaaliviranomaisen päätöksillä siihen kohdistuvilla leikkauksilla, mikäli henkilö kieltäytyy palkattomasta työstä. Mutta ei siinä suinkaan vielä kaikki. Asiassa kuultu perustuslakiasiantuntija (Martin Scheinin) asettui nimittäin päinvastaiselle kannalle. Hänen mielestään kyseinen laki olisi tullut käsitellä perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Hän antoi asiasta kirjallisen lausunnon. Sekin on vuodelta 1997.
Jokainen voi mielessään miettiä kumpaan luottaa enemmän perustuslakiasiantuntijaan (joka on ihan oikeasti lainoppinut ihminen ja pätevä laintuntija) vai yksittäisistä kansanedustajista koostuvaan perustuslakivaliokuntaan (siis politiikkoihin, jotka käyttävät tuomarinvaltaa). Ymmärsit aivan oikein. Siis poliitikot ovat ikään kuin tuomarin asemassa kun he tekevät päätöksen jonkin lain perustuslainmukaisuudesta. Lain muuttaminen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä on varmasti helpompaa ja kitkattomampaa. Vältytään näet turhalta byrokratialta ja julkisuudelta eli asian kriittiseltä tarkistelulta.
Lisäksi on hyvin kyseenalaista onko tämä osallistava sosiaaliturva muutenkaan perustuslain mukaista. Nimittäin perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Kysymys kuuluu onko perusturvan vastineeksi tehtävä työ sellaista, että tuo oikeus toteutuu? Eikö se ole vain ruokapalkkahommaa, joka ei enää kuulu nykyaikaiseen oikeus – ja hyvinvointivaltioon saati moderniin perustuslakiin? Kuitenkin nämä monet sosiaaliturvatyöt vastaavat ihan oikeaa työtä. Kaikki niistä eivät vain ole pelkkää kevyttä yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä. Esimerkkeinä seuraavat työt: Matkahuollon pyörittämistä, risusavottaa, metallitöitä ja huonekalujen entisöintiä. Lisääkö tällainen työ työmiehen – tai naisen osallisuutta yhteiskuntaan? Esimerkkinä vaikka sellainen seikka, että onko oikein se, että metallimies A saa työstään oikeaa palkkaa ja toinen (metallimies B) vain vastikkeellista sosiaaliturvaa? Missä on ammatillinen tasa-arvo? Miksi toista alistetaan yhteiskunnan taholta ja pidetään B-luokan kansalaisena?
Lisäksi julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. Samaten työllisyyttä on edistettävä. Ovatko tällaiset työt perus – ja ihmisoikeuksien mukaista työllisyyden edistämistä? Kilpailuyhteiskunnasta pudonneet työväenluokkaan kuuluvat ihmiset joutuvat helposti näihin pakkotöihin. Ei kai toimeentulotuen leikkaus tai työttömyyskorvaukseen liittyvä karenssi ole oikein vain sen vuoksi, että monet ovat jääneet kilpailun jalkoihin?
Tämän jutun ohessa olevasta perustuslakiboxista voit katsoa muita kohtia perustuslaista.

PERUSTUSLAKIBOXI

19 § 1 mom: Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.  

= Ei kykene, koska ei ole töitä. Kysymys kuuluu voidaanko ihminen pakottaa ilmaistöihin ilman, että tuo oikeus ei vaarannu?

19 § 2 mom: Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

= Niinpä. Eli taataan oikeus perustoimeentuloon esimerkiksi työttömyyden johdosta. Eikö vastikkeellisuus-logiikalla voitaisi myös pakottaa esimerkiksi vanhukset pakkotöihin? Ei muuta kuin Pihtiputaan mummot ja vaarit neulomaan sukkia, risusavottaan tai tekemään muita ilmaistöitä eläkkeensä vastineeksi. Eikö kuulostakin aika rajulta? Mutta millä tavalla perustoimeentulon turvaan liittyvä oikeus on erilainen työttömällä?

18 § 1 mom: Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.

= Hmm. Eli eipä taida onnistua työpajoilla puurtaminen ilman lainmukaista palkkaa.

Mietitäänpäs seuraavaksi ja lopuksi vielä muita lain rikkomisia liittyen tähän samaiseen aiheeseen.

Lain mukaan kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Silti näin tapahtuu eri puolilla Suomea. Alla pari esimerkkiä:

·        Ilmanvaihtolaitteita kehittävä ja valmistava yritys Vallox Oy teettää alihankintatyötä Loimaan kaupungin kehitysvammaisten toimintakeskuksessa sekä pitkäaikaistyöttömillä.


Katso THL-kohta.


THL:n mukaan:

- Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.

- Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.

- Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.

·        Työelämävalmennus Valma Oy tiedottaa nettisivuillaan 19.12.2014, että tämän vuoden (2015) alusta Kuntayhtymä Tuoterengas yhtiöitetään (Valmaksi). Nykyään toimintaa siis järjestää osakeyhtiö. Yhtiö on maailmankuulu tunnetusta mölkky-pelistään. 
Kuten edelläkin (THL-kohta) on todettu, niin lainsäädännössä todetaan yksiselitteisesti, että kuntouttavalla työtoiminnalla ei voida korvata oikeaa palkkatyötä. Tähän ei vaikuta se, että yritys on mahdollisesti julkisen sektorin omistama joko osittain tai kokonaan. Se on silti yritys, joka toimii osakeyhtiölain mukaisesti. Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 §:n 2 momentin mukaan kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällainen sopiminen on siis mitätöntä ja lainvastaista. Silti sitä on noudatettu yhteiskunnan ja julkisen vallan siunauksella.

Sosiaali – ja terveysministeriö on selvittänyt näitä lainvastaisia käytäntöjä. Ministeriö on antanut asiasta tiedonannon 31.12.2014.

Tiedonannossa todetaan esimerkiksi seuraavaa:

·        Kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Tällä pyritään siihen, että kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanosta ei käytetä taloudellisen voiton tuottamiseen. Myös yhdistys tai säätiö voidaan katsoa yritykseksi, jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Sama pätee avoimilla markkinoilla toimiviin liikelaitoksiin.

Jutun lähteet:
Perustuslaki / Finlex
Google haku: metallityö kuntouttava työtoiminta
Google haku: risusavotta kuntouttava työtoiminta
Google haku: matkahuolto kuntouttava työtoiminta
Google haku: huonekalujen entisöinti kuntouttava työtoiminta
Kirjoitukset: www.sakutimonen.com
Google haku: mölkky tuoterengas
Kirjoitustuotantoni: henriautero.blogspot.fi

2 kommenttia:

  1. "Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan." Tarkoittaako tämä, että kuntoutujaa ei saa edes PALKATA sijaiseksi, jos tulee sellainen tilanne, että sijaista tarvitaan? Olisihan edes lain hengen mukaista, että ilmaiseen työhön otettu ihminen pääsisi vähäksi aikaa oikeaan työhön. Silloin voisi jo sanoa, että kuty voi johtaa palkkatyöhön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksi ei voisi? Toisaalta en mene ihan takuuseen. Eikös tuon määrittele työehtosopimukset ja muut työsuhteessa olevan oikeudet yms.? Kuntoutujahan ei ole edes työsuhteessa. Tuolla lailla siis pyritään hillitsemään työvoiman hyväksikäyttöä.

      Poista