keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Kantelua pukkaa Keuruun toiminnasta

Heippa lukijat!

Tällä kertaa sain aikaiseksi kantelun Keuruun kaupungin toiminnasta koskien esim. kuntouttavaa työtoimintaa. Kantelu koskee Keuruun "Navikka - toimintoja". Ne tarjoavat monenlaista orjatyötä.

Mukana on myös tuhdimpi lakiohjeistus kuin edellisessä hallintokantelussani.

Kantelu on alla.
Lähetin sen sähköpostilla tänään 15.7.2015 Länsi - ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.
---------------
Asia: Kuntouttava työtoiminta Keuruun kaupungissa

Muuta: Linkit (6 kpl) myös liitetiedostona.
ASIAN KUVAUS:

Keuruun kaupungin nettisivujen mukaan: “Navikka toiminnnot pitävät sisällään kehitysvammaisten työtoiminnan, sosiaalihuoltolain mukaisen työllistämisen, kuntouttavan työtoiminnan sekä nuorten pajatoiminnot.”

Toiminnot sisältävät mm. siivoamista, keittiötyötä, kiinteistöhuoltoa pihatöitä, kioskihommia ja puutöitä. Aika raskaita hommia loppujen lopuksi, jotka vastaavat oikeaa työtä.

Toiminnot sisältävät myös alihankintatöitä. Pyydän aluehallintovirastoa selvittämään tarkemmin missä yhteydessä. Tässä voisi olla hieman lisäinfoa: Ks. liite kuty2.
Yllä mainittu hinnasto sisältää laadukkaan näköistä suomalaista työtä. Ikävä vain, että työehdot ovat huonot. Tuotteina mm. kangaspuut, kaidelaudat ja saunajakkarat.

ASIASEIKKOJA (Viite: Lakiohjeet: STM, THL ja TEM):

1. Ensinnäkin kyseessä on hyvin selkeästi liiketoiminnan harjoittaminen. Tällöin myös yhdistys tai julkisen sektorin taho voidaan katsoa yritykseksi. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voida hankkia yritykseltä.
2. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vain sellaisille ihmisille, jotka eivät ole täysin työkykyisiä. Mainitut työtehtävät ovat kuitenkin aika raskaita ja ihan oikeaa työtä vastaavia. Viittaan myös TEM:in ohjeeseen, jonka mukaan myös vajaakuntoisille täytyy maksaa TES:in mukainen palkka. Tämä aina kun yritystoiminnasta on kyse.
3. Katson, että kyseessä on yritystoiminta. Tämän perustan työtoiminnan luonteeseen. Esim. alihankintatyöt, hinnasto netissä ja työn raskaus = vastaa oikeaa työtä. Katson myös, että toiminnalla on korvattu oikeaa työvoimaa. Kaupunki on kehittänyt hyvän bisneksen. Työn kustannukset ovat alhaalla, koska työntekijöille ei tarvitse maksaa palkkaa.
LAKIOHJEET:

STM:n ohjekirjeen (31.12.2014) mukaan:
  • Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät osallistumaan julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisiksi määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.
  • Ko. ohjeen mukaan myös yhdistys tai julkisen sektorin taho voidaan katsoa yritykseksi jos se harjoittaa elinkeinotoimintaa. Kuntouttavaa työtoimintaa ei voida hankkia yritykseltä.
THL:n nettisivujen mukaan:
  • Kuntouttavalla työtoiminnalla ei saa korvata virkasuhteessa tai työsuhteessa tehtävää työtä. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas ei siis voi esimerkiksi korvata kuntouttavan työtoiminnan toimipaikan työntekijää tai toimia hänen sijaisenaan.
  • Toimipaikka ei saa olla riippuvainen asiakkaiden työpanoksesta.
  • Sijoitettaessa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita esimerkiksi alihankintatöihin tai kunnan toimipaikkoihin on aina mietittävä, ovatko työtehtävät sellaisia, että niillä mahdollisesti korvataan palkkasuhteista työtä. Yleissääntönä voidaan todeta, että tuotannollisen työn tai kunnan palvelun ollessa kyseessä ne eivät saa olla riippuvaisia kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden työpanoksesta.
TEM:in ohjeen mukaan:
- Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille.

- Sosiaalinen yritys ei yrityksenä poikkea muista yrityksistä. Se tuottaa tavaroita ja palveluja markkinoille ja tavoittelee voittoa kuten muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys voi toimia millä toimialalla tahansa. Se maksaa kaikille työntekijöilleen työehtosopimuksen mukaisen palkan ja se on aina merkitty kaupparekisteriin.

- Erona muihin yrityksiin on, että sosiaalisen yrityksen työllistämistä työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vajaakuntoisia tai yhteensä vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi yrityksen tulee olla merkitty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Vain tähän rekisteriin merkitty yritys saa liiketoiminnassaan ja markkinoinnissaan käyttää sosiaalisen yrityksen nimeä ja tunnusta.

Katso myös TEM:in tiedote, jonka mukaan julkisen sektorin elinkeinotoiminta on asetettu tiukempaa valvontaan. Mielestäni kuntouttavassa työtoiminnassa on hyvin pitkälti kyse tästä. Liite: kuty6

Pyydän aluehallintovirastoa tutkimaan em. seikat.

t.
Henri Autero
Vaasa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti