Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowich väittää takavuosien Ylioppilaslehden kirjoituksessaan (pvm 23.4.2004), että taistolaiset tavoitteena oli diktatuuri. Historian tutkija Jukka Relander on hänen mukaansa liian maltillinen taistolaisanalyysissaan. Relanderin mielestä taistolaiset halusivat paremman yhteiskunnan keinoin, jotka eivät jälkikäteen vaikuta hyväksyttäviltä.
Siitä huolimatta, että vasemmiston ja humanistien lisäksi myös monen sivistysporvarin mielestä ihmisarvo on jakamaton, niin porvarillinen demokratia ei tätä periaatetta näytä takaavan. Porvarillinen demokratia toki pyrkii takaamaan kaikille tasa-arvon lain edessä ja jopa antaa myöskin "alaluokille" erilaisia ihmisoikeuksia ja porvarillisdemokraattisia oikeussuojakeinoja (kuten kantelut ja valitukset). Se ei kuitenkaan poista sosiaalisia ja taloudellisia hierarkioita, eikä epähumanistista kilpailuyhteiskuntaa. Se ei siis käytännön tasolla pyri ihmisarvon jakamattomuuteen. Se ei murskaa ihmisiä luokittelevaa luokkarakennetta. Radikaali vasemmisto ei luokittele (eli kategorisoi) ihmisiä (kuten on väitetty), vaan nimenomaan pyrkii luokattomaan yhteiskuntaan.
Porvarillisessa demokratiassa näitä "alaluokkia" saatetaan pitää jopa moraalittomina. Itsekin Zyskowich on arvostellut mm. ihmisoikeusjuristeja ja vankien tarkkailuhaalareita. Taistolaisia saamme hyvin pitkälti kiittää maamme saavutuksista, niin sosiaalipolitiikan, kulttuurin, taiteen, tieteen, humanismin, ihmisoikeuksien kuin demokratian saralla.
Oikeiston leikkausten vuoksi maassamme on mm. mainitsemiani ihmisryhmiä heitteillä. Yksittäisenä esimerkkinä keväinen Turun Kupittaan psykiatrisen sairaalan tapaus. Siellä alimitoitettu henkilöstö kohteli potilaita kaltoin vuosien ajan. Nyt toki jälkeenpäin käytetään porvarillisdemokraattisia oikeusturvakeinoja. Tapausta on selvitetty mm. Valvirassa ja asia on poliisitutkinnassa.
Välillä saattaa kuulua jonkun laitaoikeistolaisen suusta lause "alkoholisteille ja työttömille ei verorahoilla apua ja terveydenhoitoa". Suomen perustuslaki toki takaa kaikille riittävät sosiaali - ja terveyspalvelut, mutta käytännössä tilanne on eri kuin juhlapuheissa. Liberaali porvarillinen humanismi toki näkee myöskin ihmisarvon jakamattomana, mutta teoreettisen absoluuttisesti tässä onnistunee parhaiten kommunismi ja anarkismi, jotka myöskin tuon periaatteen sisältävät.
Mielestäni ihmisarvon vaatimus on oltava radikaali. Mikäli valtio sitä polkee, niin tarvitaan suorastaan vallankumouksellisia toimia, kuten laajoja mielenosoituksia, mellakoita, agitaatiota ja lakkoja. Suomessa ihmetellään miksi itsenäisyyspäivänä 2013 mellakoitiin Tampereella. Minä puolestaan ihmettelen, että miksi väkivallan monopoli on vain valtiolla. Mikseivät yksilöt kuten kilpailuyhteiskuntaan väsyneet nuoret saa käyttää kumouksellisia toimia epähumanistista luokkavaltaa eli valtiota kohtaan?
Lähetetty ja kirjoitettu Kansan ääneen 29.8.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti